Sinipunavihreät poistamassa Espoossa maksuttoman pysäköinnin

Aiemmin maksuton pysäköinti on muuttumassa maksulliseksi monilla Espoon keskusalueilla ja niiden liepeillä 11.5. lähtien. Taustalla ovat Espoon ilmastotavoitteet:

”Pysäköinnin maksullisuus on yksi keino ohjata liikkumista ja liikennettä kohti asetettuja ilmastotavoitteita.” (Yleisten alueiden pysäköinnin toimenpideohjelma 2020-2022).

Parkkimaksun lisäksi saa pulittaa sovelluksen käyttömaksun, koska maksut maksetaan älykännyllä, mikä edellyttää sovelluksiin rekisteröitymistä – sekä operaattorin perimän maksun. Jos maksaa tavallisella tekstiviestillä, joutuu maksamaan euron palvelumaksun ja maksaminen onnistuu vain tunniksi kerrallaan.

Pysäköinnin maksullisuutta on tarkoitus laajentaa kakkosvaiheessa edelleen. Ja maksaa täytyy, vaikka kävisi vain viemässä lapsen päiväkotiin tai palauttamassa kirjan kirjastoon. Kyselin asianosaiselta virkamieheltä, että mitenkä tällaisissa tapauksissa ja sain vastaukseksi, että kyllähän sovelluksella on mahdollisuus maksaa vaikka vain kymmenestä minuutista – no problem! Paitsi tietty tekstarilla tulee vielä se euro siihen päälle.

On käsittämätöntä, että Espoossa on menty näin törkeään autoilijoiden kurittamiseen, ettei mitään maksutonta aikaa ole alussa – edes varttia tai puolta tuntia! Vantaalla sen sijaan maksutonta aikaa on alussa. Tässä nähdään, miten kokoomuskin on hypännyt Espoossa täysin punavihreään kelkkaan.

Espoolaisen autoilijan lienee pakollista asentaa puhelinsovellus tulevaisuudessa.
Kuva: Pexels.com

Suuttumukseni asiassa syveni, kun sain harhaanjohtavaa tietoa Espoon kaupunkitekniikan johtajalta asiasta. Kysellessäni päämotiivia pysäköinnin maksullisuuden lisäämiselle sain vastaukseksi, että hiilineutraaliustavoitteet eivät olisi varsinainen motiivi, vaan ne ainoastaan tukisivat hanketta. Varsinainen tarkoitus olisi ohjata asukkaat pysäköimään kadunvarsien sijaan taloyhtiöiden pysäköintialueille. Kuitenkin ilmastotavoitteet ovat selvästi vähintään toisena pääsyynä uudistukselle. 

Lisäksi virkamieheltä saamani tiedon mukaan maksullinen pysäköinti olisi tarkoitus rajoittaa vain kauppakeskusten ja liikenteen solmukohtien läheisyyteen. Kuitenkin jo nyt ykkösvaiheen toteutuksessa näkyy kartoilla, kuinka maksullinen pysäköinti toteutetaan laaja-alaisesti. Kartat ovat lisäksi tietenkin kelvottomasti toteutettuja, koska maksulliset alueet eivät näy niissä kokonaisuudessaan.

Monet espoolaiset, jotka ovat ostaneet itselleen kalliin, uuden asunnon joutuvat nyt puun ja kuoren väliin. Valtuusto on tehnyt päätöksen, jonka mukaan pysäköintipaikkojen laskentaohjeesta joustetaan tiiviimmän kaupunkirakenteen mahdollistamiseksi. Samalla pysäköinti muuttuu kaupungin alueilla maksulliseksi. Eräs kiinteistönvälittäjä kertoikin, että autopaikoista on monissa uusissa taloissa niin kova pula, että niistä ollaan valmiita maksamaan melkein mitä vaan. Yleinen hinta on 15 000 €, mutta niitä myös huutokaupataan.

Kokoomukselle markkinaehtoisuuden lisääminen pysäköinnissä sopii tietenkin mainiosti ja suunnitteilla onkin, että alun kahden mobiilimaksuoperaattorin jälkeen pysäköinnin maksaminen avataan useille muille mobiilimaksuoperaattoreille ja näin saadaan bisnes taas kukoistamaan espoolaisten kustannuksella!

Sinipunavihreään autoilijoiden kurittamiseen liittyy vielä pysäköinnin valvonnan tehostaminen digitaalisuuden keinoin. Autoilijoiden käyttäessä digisovellusta pysäköintimaksujen maksamiseksi, saadaan samalla kerättyä erilaisia tietoja. Voidaan esimerkiksi nähdä, missä ei ole maksettu pysäköintimaksua, jolloin siellä on joko tilaa pysäköidä tai pysäköinnistä ei makseta. Pysäköinnin toimenpideohjelmassa sanotaan, että

”Pysäköintitapahtumien digitalisoituminen maksullisuuteen siirtymisen myötä mahdollistaa pysäköinnin valvonnan tehostamista erilaisilla teknisillä apuvälineillä. Väärinpysäköidyt autot voivat aiheuttaa vakavia vaaratilanteita.”

Mutta eipä mitään! Pysäköinnin toimenpideohjelmassa kerrotaan sinipunavihreällä äänellä, että tässä ollaankin helpottamassa liikkumista! Näin valistaa jälleen pysäköinnin toimenpideohjelma:

”Monipuolistuvat liikkumispalvelut ovat positiivinen ja potentiaalinen keino vaikuttaa kaupunkilaisten liikkumistottumuksiin. Resurssien nykyistä tehokkaampaan hyödyntämiseen tähtäävät uudet liikkumispalvelut vähentävät henkilöautoriippuvuutta, yksin ajettujen kilometrien määrää sekä liikenteen päästöjä. Liikkumispalveluiden käyttäjä on liikkumisprofiililtaan multimodaalinen, hän valitsee itselleen sopivan kulkumuodon kulloisenkin tarpeen mukaan.”

On upeaa tulla uudeksi, uljaaksi, multimodaaliseksi ihmiseksi! Eikä siitä tarvitse edes itse päättää!

Henna Kajava
Kuntavaaliehdokas, Perussuomalaiset

Massiivinen yleiskaavauudistus perataan tänään kaupunkilautakunnassa – vaikutusalue lähes 200 neliökilometriä!

Espoon kaupungin kaupunkisuunnittelulautakunta aloittaa Keski- ja Pohjois-Espoota käsittelevän yleiskaavamuutoksen käsittelemisen tänään, 14.4.2021.

Yleiskaava koskettaa alueita Kauniaisten ja Vantaan rajoilta aina Kirkkonummen ja Vihdin rajoille saakka. Espoon kaavaa laitetaan nyt uuteen uskoon aina Lakistosta Siikajärvelle, Espoonkartanosta Vanhakartanoon ja Kuurinniitystä Karhusuon kautta Kolmperään ja Kalajärvelle.

Yleiskaavaa Keski- ja Pohjois-Espooseen on nyt yritetty survoa kasaan jo vuodesta 2013. Kolmasosaa Espoota koskettava kaavamuutos kirvoitti kansalaisilta yhteensä 750 muistutusta, jotka kaikki tullaan käsittelemään kokouksessa. Käsittelystä odotetaan monipäiväistä.

— Tavoitteena on, ettei POKE:sta (Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavasta) muodostuisi Espoon omaa sote-uudistusta, vaan tämä yleiskaava saadaan ajettua maaliin tämän valtuuston aikana, kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen Jarno Eerola (ps) sanoi.

Lautakuntakäsittelyn jälkeen kaava tuodaan vielä kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan valmistelussa todetaan, että Pohjois- ja Keski-Espooseen tarvitaan uutta kaavaa, koska Espoon väestönkasvu on pitkään ollut voimakkaassa kasvussa. Vuoteen 2050 mennessä kaupungissa odotetaan asuvan vähintään 400 000 ihmistä. Tällä yleiskaavalla varaudutaan noin 60 000 uuden asukkaan ja 11 000 uuden työpaikan tulemiseen Espooseen.

Kaavassa pyritään vahvistamaan alueen ainoan kaupunkikeskuksen, Espoon keskuksen asemaa ja kaupunkirakennetta. Samalla tuleva kaupunkirata tulee vahvistamaan Espoon keskuksen asemaa ja kaavassa tullaan ottamaan huomioon joukkoliikenteen runkolinjojen rakentamiset Tapiolan ja Matinkylän suuntiin.

Veitsenheitto ei ole pelkkä sirkustemppu, vaan tiukka tekniikkalaji – ja sitä pääsee harrastamaan Espoossa

Aurinkoinen sunnuntai-iltapäivä toi veitsenheittäjä Matti Sairasen tutulle tontille Olarin Puolarmaariin, Espoon keskuspuiston reunalle. Hän ottaa haara-asennon, keskittyy ja heittää – täysosuma! Teräväkärkinen veitsi tärähtää keskelle haapapöllystä ja lankuista rakennettua maalitaulua.

— Harjoittelen tässä no-spinniä, heittotekniikkaa, jolla veitsi lentää suorassa kaaressa kohteeseen, Sairanen kertoo. Hän vetää Veitsenheittoyhdistystä, jonka Facebook-sivulla on nähtävillä videoklippejä erilaisista heittotyyleistä ja -lajeista.

Sunnuntaina Sairanen esitteli samalla kahta muuta heittolajia – käyrillä veitsillä heitettävää rotaatioheittoa ja tomahawkin heittoa. Rotaatioheitossa veitsi pyörähtää ilmassa yhden tai useampia kierroksia. Tomahawkin heitto on juuri sitä miltä se kuulostaa – tavoitteena heittää kirves puupölliin kiinni. Tällä videolla Sairanen tekee oman heittoennätyksensä, täräyttäen kirveen puupölliin ainakin kymmenestä metristä, ellei kauempaakin.

Mainokset

Kobrakalliolta Puolarmaariin

Sairanen kertoo Veitsenheittoyhdistyksen tarinan alkaneen Olarissa sijaitsevalta Kobrakalliolta, missä hän kavereineen kävi harjoittelemassa.

— Kaupunki otti sitten yhteyttä ensin poliisin kautta, jonka jälkeen osoitti meille tämän paikan, Sairanen nauraa yhdistyksen alkutaivalta.

Espoon kaupunki saa Sairaselta kiitosta ymmärtäväisestä asenteesta, sillä Puolarmaarin ulkopunttisalin vieressä sijaitseva heittopaikka on hänen mukaansa huomattavasti turvallisempi ja fiksumpi sijainniltaan kuin vanha heittelyalue Olarissa.

Maailmanmestari innoittajana

Alkusysäyksen veitsienheittelyyn Sairanen sai no-spin-heittelyn maailmanmestari Joel Holopaiselta, joka antoi Sairaselle tämän ensimmäiset kunnolliset heittoveitset.

— Olin heitellyt vaikka sun mitä koko ikäni, joten tämä oli sikäli luonnollinen jatkumo.

Sairasen mukana olleet heittoveitset ovat hänen itsetekemiään. Tuotekehitys on kuitenkin kesken ja Sairanen sanoo, että pian ollaan tilanteessa, missä yhdistys uskaltaisi alkaa myymään heittoveitsiä aktiivisemmin y-tunnuksen suojista.

Matti Sairanen harjoitteli no-spin-heittoa, joka tehdään suorateräisellä veitsellä.
:Kuva: Lauri Pajunen

— Pieniä viilailuja veitsen tasapainoon, muotoiluun ja sellaista hienosäätöä, Sairanen sanoo.

Veitsenheittelyn yhteydessä voisi kuvitella tulevan enemmänkin vammoja tai tapaturmia, mutta toistaiseksi Sairanen on selvinnyt lähinnä muutamalla viiltohaavalla.

— Nekin ovat tulleet kun olen siirrellyt veitsiä paikasta toiseen. Ainahan sitä kuulee tarinoita, että joku olisi heittoveitsen tielle osunut, mutta itse en ole koskaan sellaista henkilöä edes tavannut, Sairanen sanoo.

Koronavirus sotki kisat

Veitsenheittoyhdistyksen oli tarkotus järjestää kansainväliset veitsenheittokisat viime vuonna Hangossa jonglöörausmessujen yhteydessä, mutta koronavirus sotki tämänkin.

— Koronan takia ollaan melkein alkupisteessä taas, Sairanen sanoo.

Samaan hengenvetoon hän sanoo, että onneksi kuitenkin rokotuksia on saatu liikkeelle ja tie normaalia kohti on jo näkyvissä.

— Normaalia odotellessa me olemme täällä heittelemässä ja autamme mielellämme uusia heittelijöitä alkuun. Tule vaan ja vedä hihasta! Sairanen rohkaisee.

Veitsenheittoyhdistykselle omistettu veitsienheittelyalue löytyy Puolarmaarista.
Kuva: Espoon karttapalvelu
Mainokset

Ehdokkaan kynä: Espoon katuturvallisuus romahtanut – onko nuorisomme jo Malmön tiellä?


Jätin valtuustokysymyksen varavaltuutettuna Espoon katuturvallisuudesta jo vuoden 2019 joulukuussa, mutta vasta viime viikolla sain siihen vastauksen. Ehdin jo epäillä, että vastaajana on vihreisiin kallellaan oleva henkilö, mutta pian huomasin, että myös Jyrki Kasvin (vihr) kirjalliseen kysymykseen vastaaminen oli kestänyt runsaan vuoden, mikä on kyllä uskomatonta. Näin Espoon byrokratia ei kunnioita kaupungin päättäjiä, minkä kyllä huomaa usein myös saatujen vastausten laadusta, jota valtuutetut tapaavat päivitellä. Oli kuitenkin mukava yllätys, että Hesari oli uutisoinut valtuustokysymyksestäni ja sen vastauksen sisällöstä. 

Uutisoinnit Espoon ja yleensä pääkaupunkiseudun heikentyneestä tilanteesta huolettavat. Mm. sisäministeri on halunnut nähdä merkittävänä syynä ryöstöjen määrän räjähtämiseen koronastressin. Kuitenkin nuorten ryöstö- ja kiristysrikokset lähes kymmenkertaistuivat Länsi-Uudellamaalla. Vuonna 2015 näitä rikoksia tapahtui 18 kappaletta, kun jo 2019 näitä kirjattiin 161 kappaletta. Julkisella paikalla tapahtuneita väkivaltarikoksia oli tilastoitu ennen koronaa vuonna 2019 Espoossa 574. Luonnollisesti todellinen väkivaltarikosten määrä on paljon tätä suurempi – seksuaalirikoksissa tyypillisesti moninkertainen.

Samalla poliisiviranomaisten mukaan nuorten väkivalta on raaistunut ja teräaseiden kantaminen ja käyttö lisääntynyt sekä väkivallan ihannointi kasvussa. Espoossa järjestetään myös joukkotappeluita, ”beeffejä”, joita kuvaillaan Länsi-Uudenmaan poliisilta saamassani vastauksessa valtuustokysymykseeni Espoon katuturvallisuudesta mm. näin: 

Tappeluiden käynnistämisen syynä on jokin mitätön tai keksitty syy, jolla vastapuoli saadaan pakotettua sovittuun tappeluun. Usein toista osapuolta syytetään täysin keksityistä rasistisista kommenteista tai toisen osapuolen kunnian loukkaamisesta,

Länsi-Uudenmaan poliisi, vastauksena valtuustokysymykseen

Espoolla on Vantaaseen nähden paremmat mahdollisuudet saada nuorten vakavaa rikollisuutta hallintaan, koska kyse on täällä suurelta osin melko suppean joukon sarjarikollisuudesta. Myöskään etnisiä jengejä ei ole vielä syntynyt Ruotsin tapaan, vaikka jengitunnuksia kohtaan onkin ollut kiinnostusta. 

Aikooko Espoo jatkossakin antaa nuorten sarjarikollisten uhata nuorisoamme? Miksi rangaistukset ja ohjaavat toimet eivät ole tehonneet? Rikollisuuteen ryhtyneet nuoret on otettava ensimmäisestä kerrasta lähtien riittävään tarkkailuun ja ohjaukseen. Lähiöpoliiseja on oltava riittävästi ja nuorilla välitön yhteys heihin. Valtuuston on saatava osavuosikatsausten yhteydessä tiedot katuturvallisuuden kehityksestä. Segregoituvien lähiöiden nuorten turvallisuutta on kartoitettava kyselytutkimuksin puolivuosittain. Espoon on saatava vaaralliset nuoret kaduilla kuriin!

Turvallisuus on espoolaisten ykkösarvo kyselytutkimusten mukaan, mutta Espoon turvallisuusindeksi on romahtanut. Espoo on suurista kaupungeista yhä turvallisin vain siksi, että turvallisuus on heikentynyt myös muissa suurissa kaupungeissa. Vantaalla alaikäisten tapon yritykset ja ryöstörikokset ovat räjähtäneet kasvuun.

Henna Kajava
Espoon varavaltuutettu, kunnallisvaaliehdokas, Perussuomalaiset
hennakajava@gmail.com

Ehdokkaan Kynä -palsta on avoin kaikille espoolaisille kuntavaaliehdokkaille, väristä ja puolueesta riippumatta. Ne eivät edusta Espoon Uutisvirran linjaa millään tasolla, vaan jokaisesta tekstistä vastaa ehdokas itse.

Kuntavaaliehdokas, jos haluat oman kirjoituksesi Ehdokkaan Kynä -palstalle, laita tekstisi sähköpostilla osoitteeseen toimitus@espoonuutisvirta.fi! Pidätämme oikeuden pätkiä pidempiä kirjoituksia – ohjemittana on noin 2 000 merkkiä.

Veikö korona ravintola-alan työn? Perusta liikkuva ruokakioski

Espoon kaupunki kannustaa nyt verkkosivuillaan perustamaan uudenlaisia liikkuvia ruokakioskeja, jotka eivät tarvitse erillistä myynti- tai vuokrauslupaa, mikäli ne täyttävät muutamia ehtoja. Valmiita ruoka-annoksia voisi kaupungin mukaan myydä nyt esimerkiksi autosta, polkupyörästä, kärryistä, mopoista tai liikkuvista elintarvikekioskeista.

Näin ollen yrittelijäs pakettiauton omistaja voisi esimerkiksi perustaa pienoiskahvilan pakettiauton takaosaan. Pääpointti on siinä, ettei myyntipaikka ole pysyvä vaan ajoneuvo tuo mukanaan kaiken tarvitsemansa ja vie päivän päätteeksi kaikki roskat ja muut jätteet pois.

Esimerkiksi liikkuvan kahvimopon saa päristää liikkeelle, mikäli ajokki voidaan voidaan pysäköidä turvallisesti, laillisesti ja myynti onnistuu muuta liikennettä häiritsemättä. Pysäköintilainsäädännön mukaan autoa ei saa esimerkiksi pysäköidä jalkakäytävälle, vaan myynnin on tapahduttava ajoneuvosta käsin jalkakäytävälle.

Kahvimopoa tai -pakettiautoa ei saa viedä esimerkiksi kaupungin puistoalueelle, sillä maastoliikennelaki kieltää yksiselitteisesti moottoriajoneuvojen pysäköinnin tai pysäyttämisen maastoon ilman maanomistajan erillistä lupaa. Tämä laki ei sen sijaan koske peräkärryjä – joten kahvilaperäkärryn voisi ainakin maastoliikennelain ja kaupungin kannusteen voisi olettaa, että kahvikärryn saisi viedä puistoalueellekin, kunhan muistaa viedä kärryn pois päivän päätteeksi ja toimia muiden ohjeiden mukaan.

Lisäksi liikkuvan ruokakioskin perustaa, kunhan sen yhteyteen ei tarvitse vetää uusia vesi- tai viemärikytkentöjä, eikä liikkuva ruokakioskin sijoitus saa estää esimerkiksi valaisten tai muun julkisen infran huoltotöitä.

Liikkuvan ruokakioskin toimintaa saa markkinoida esimerkiksi liikkuvilla A-ständeillä, mutta ne tulee sijoittaa niin, ettei jalankulku ja muu liikenne häiriinny.

Ja tietenkin jokaisen liikkuvan kioskinpitäjän tulee pitää toimintansa koronaturvallisena Ruokaviraston ohjeiden mukaan. Täydelliset kaupungin ohjeet löytyvät Espoon kaupungin verkkosivuilta.

Ennakkoäänestyspaikat valittu – ennakkoon pääsee äänestämään 13 eri paikassa

Espoon keskusvaalilautakunta on valinnut yhteensä 13 ennakkoäänestyspaikkaa ympäri Espoota. Mikäli vaalit nyt järjestetään kesällä 13.6.2021, pääsee ennakkoon äänestämään 26.5. – 8.6.2021 välisenä aikana.

Pääosin ennakkoäänestyspaikat tulevat olemaan arkisin auki 09-20, lauantaisin 10-16 ja sunnuntaisin 12-16. Pieniä paikkakohtaisia poikkeuksiakin löytyy – esimerkiksi Kalajärven palvelutorin ennakkoäänestyspaikkaa pidetään auki arkisin 10-18 ja lauantaisin 10-14.

Kokonaan uusia ennakkoäänestyspaikkoja löytyy viisi kappaletta, joissa osassa mahdollistetaan myös ulkonaäänestäminen.

Uusina äänestyspaikkoina nähdään Tapiolan asiointipisteen äänestyspaikka Ainoassa, kongressikeskus Dipoli, missä on myös ulkoäänestysmahdollisuus riskiryhmiin kuuluville, Metro Areena, Leppävaaran ja Espoonlahden urheilupuistot.

Näiden lisäksi äänestämään pääsee Matinkylän Isossa Omenassa, Espoonlahden Pikkulaivassa, Leppävaaran Sellossa, Espoontorilla Espoon keskustassa, Kalajärven palvelutorilla, Viherlaakson ja Kauklahden kirjastoissa sekä Olarin Prismassa.

Äänestyspaikkalistan toimitti Espoon Uutisvirralle Espoon kaupungin keskusvaalilautakuntaan kuuluva henkilö.

Vihdoin voimaan – kotihoidon pysäköintitunnus läpi Espoon kaupunginhallituksessa, käyttöönotto pian

Espoon kaupunginhallitus on päättänyt ottaa käyttöön kotihoidon pysäköintitunnukset koko Espoon alueella. Asia selviää kaupunginhallituksen viimeisimmän kokouksen pöytäkirjasta.

Kotihoidon pysäköintitunnuksella pystyy vastedes pysäköimään kadulla tai muulla kunnan hallinnoimalla alueella liikennemerkein osoitetusta kiellosta tai rajoituksesta huolimatta. Sen lisäksi kotihoidon parkkitunnus mahdollistaa ilmaisen pysäköinnin maksulliselle paikalle ja rajoituksia pidemmäksi ajaksi alueelle, missä pysäköinnin enimmäisaikaa on rajoitettu.

Kaupunginhallituksen päätöksestä ei selviä, tarkoittaako tämä sitä että kotihoidon pysäköintitunnuksella voisi pysäköidä ilman kiekkoa kiekkorajatulle pysäköintialueelle. Toimittajan huomiona pitää mainita, että sen pitäisi olla ainakin päätöksen hengen mukaisesti sallittu.

Kotihoitajat pääsevät myös pysäköimään kaupungin hallinnoimille pihakaduille ja huoltoajoteille, kunhan ajoneuvon sijoittamisesta ei ole kohtuutonta haittaa muille tienkäyttäjille.

Tuleva kotihoidon pysäköintitunnus vertautuu oikeuksissaan liikkumisrajoitteisen, eli niin sanottuun invapysäköintilupaan, jolla saa pysäköidä muun muassa pysäköintikieltoon tai pysäköintikieltoalueelle, mutta jolla EI saa pysäköidä jalkakäytäville.

Pysäköintitunnuspäätös tulee helpottamaan noin 3 000 kotihoitoa tarvitsevan ja noin 4 550 vammaispalveluita käyttävän espoolaisten palvelua, kun kotiin tulevan hoitajan ei tarvitse etsiä enää parkkipaikkoja niin tarkalla kammalla kuin ennen. Kotihoidon pysäköintitunnuksia tullaan myöntämään niin kaupungin kuin yksityisen sektorin työntekijöille.

Aktuaalisesti kotihoidon tunnukset tulevat käyttöön keväällä 2021, luvataan kaupunginhallituksen päätöksessä.

Viherlaakson kirjasto siirtymässä Kavallinmäkeen – neuvottelut kariutuivat suuremman kiinteistön kohdalla

Viherlaakson kirjasto Viherlaaksontorilla on purkupallon alla ja Espoo etsii kirjastolle uusia vuokratiloja. Tammikuun lopussa toimintansa lopettanut kirjasto purettiin rakennuksen huonon kunnon vuoksi.

Espoon kulttuurilautakunta oli käynyt lukuisia eri vaihtoehtoja läpi kirjaston uudelle paikalle – vaihtoehtoina helmikuun kokouksessa esitettiin muun muassa Omnian oppilaitosta, paikallista päiväkotia, lähipalvelukeskusta ja jopa kampaamon tiloja. Lautakunta kuitenkin tuli siihen johtopäätökseen, että Viherlaakson kirjasto siirtyy joko Viherlaaksontie 5:n liikekiinteistöön tai Kavallinmäkeen.

Viherlaaksontie 5:n tila olisi ollut yli tuplaten suurempi kuin Kavallinmäessä oleva tila, jonka lisäksi kaupunki näki tilan hyötyinä sen sijainnin Turuntien pohjoispuolella, lähellä kirjaston todennäköisintä asiakaskuntaa.

Neuvottelut eivät kuitenkaan ole tuottaneet tulosta ja tämänpäiväisessä kokouksessa kulttuurilautakunta lähtee selvittelemään mahdollisuutta vuokrata tila Kavallinmäestä.

Kaupunkikin tunnustaa pohjatöissä Kavallinmäen ongelmaksi tilan sijainnin Turuntien eteläpuolella. Sen lisäksi kadulla ei ole varsinaista jalkakäytävää olemassakaan, mikä tekee jalkaisin saapuvalle kirjaston käyttäjälle tilasta erittäin haastavan.

Erityisen harmillista Viherlaaksontien tilan neuvottelujen kariutumisessa on tilojen kokoerossa. Kavallinmäen tila on kaupungin mukaan 167 neliömetrinen, kun Viherlaaksontien tila olisi ollut 406 neliömetrin kokoinen.

Kulttuurilautakunnan pohjatöissä kuitenkin vakuutetaan, että kirjaston perustoiminnot saataisiin toteutettua pienemmässäkin tilassa.

Ilmakuvaan merkattu punaisella Kavallinmäen kiinteistö, keltaisella Viherlaaksontien kiinteistö.
Ilmakuva: Espoon kaupungin karttapalvelu

Espoo etsii kahvilayrittäjiä Rantaraitille – tarjouskilpa käyntiin ensi viikolla

Espoon kaupunki on avaamassa tarjouskilpailun rantaraitin varrelle perustettaville ravintoloille ja kahviloille. Tavoitteena on kohentaa rantaraitin palvelutarjontaa ja löytää pidempiaikaisia ravintolakumppaneita kaupungille. Maksimivuokra-ajaksi on suunniteltu 25 vuotta.

Avoimia tontteja pyritään täyttämään Soukanrannassa, Toppelundissa ja Otsolahdessa. Kaupunki näkee Otsolahden tontin arvokkaimmaksi, määritellen alueen hinnaksi noin 700 euroa per kerrosneliömetri. Soukanrannassa on halvin tontti, jonka pääoma-arvoksi on määritelty 420 euroa per kerrosneliömetri.

Vuosivuokraksi arvioidaan noin 6 prosenttia alueen hinnasta ja kaupunki on varautunut tukemaan uusia hankkeita vaatimalla vain 75 prosenttia koko vuokrasta ensimmäisen kahden vuoden osalta. Hakijoille annetaan mahdollisuus esittää oma arvionsa vuokratonttien hinnoista.

Soukanlahteen sijoitettu tontti löytyy paikallisen venekerhon tilojen läheisyydestä. Soukanlahdentieltä. Toppelundissa suunniteltu tontti löytyy Mellstenintiellä sijaitsevan päiväkodin naapurista. Otsolahden tontti on suunniteltu Otsolahdenpolun varrelle, Leimuniityn reunalle, aivan Otsolahden rantaan.

Tarjouskilpailu alkaa 29.3.2021 ja se pidetään avoimena 10.6.2021 asti. Espoo tulee painottamaan valinnassa hanke-esitysten taloudellisia edellytyksiä, suunnitelmien toteuttamiskelpoisuutta sekä aiempaa alan kokemusta. Lisäksi valinnassa otetaan huomioon rakennuksen energiatehokkuus ja muita kestävän kehityksen mukaisia tekijöitä.

Koronarokoteohjelma etenee – näin moni vanhus on jo piikin saanut

Espoon Uutisvirran saamien tietojen mukaan, Espoon kaupungin ikäihmisille suunnattu koronarokotusohjelma on tavoittanut noin 90 prosenttia kaikista yli 80-vuotiaista. 70-79-vuotiaiden osalta rokotuskattavuus on noin 60.

Nimettömänä pysyttelevän lähteen mukaan on epätodennäköistä, että näillä prosenteilla tarkoitettaisiin kahden rokotteen saajia, sillä tehosterokotteita on tarkotus toistaiseksi antaa noin 12 viikon kuluessa ensimmäisestä rokotteesta.

Rokoteohjelmaa on hidastanut THL:n päätös katkaista Astra-Zenecan koronarokotteen käyttäminen Suomessa väitetyn veritulppariskin vuoksi. Kaupungin sisäisistä sähköposteista paljastuu, että tämän takia Metro Areenalla ollut rokotepiste on toistaiseksi suljettu, koska siellä oli käytetty vain ja ainoastaan Astra-Zenecan rokotetta.

Keskiviikko-aamuun mennessä Espoossa on annettu 38 857 koronarokotetta. Tällä viikolla Espoo ja Kauniainen ovat saamassa 4 644 Pfizerin rokotetta.

THLn koronakartan mukaan Espoossa on todettu 25.3.2021 mennessä yhteensä 7 110 koronavirustapausta. Vuoden 2019 väkiluku Espoossa oli 298 731 Tilastokeskuksen mukaan.

Lukijan kynästä: Henki ja terveys on kansalaisen perustuslaillinen oikeus kaikissa tilanteissa – myös vaaleissa

Kannatan vaalien siirtoa johdonmukaisena jatkona päättäjien päivittäisille lausunnoille siitä, että mennään terveys edellä ja suojellaan riskiryhmäläisiä. On hämmentävää, että jotkut vaikutusvaltaiset tahot tulkitsevan tämän linjauksen vaarantavan demokratian!

Demokratiahan toteutuu silloin, kun vaalijärjestelyissä toteutetaan kaikille yhdenvertaisia perustuslaillisia oikeuksia a) käyttää ääntämme ja b) äänestää turvallisesti ja pelkäämättä henkemme ja terveytemme puolesta! Miksi vaaditaankaan kansalaisia pysymään kotona ja välttämään kontakteja jopa läheistemme kanssa, jos seuraavassa yhteydessä perutuslakiin vedoten vaaditaan oikeutta riskeerata kaikki siksi, että lausujat (poliitikot) pääsevät haluamilleen paikoille päättämään asioistamme? Ristiriita on olemassa, vaikka Perussuomalaisten puolueen johto omasta näkövinkkelistään asioita katsoen, voimakkaasti vastustaakin vaalien siirtoa, kaikkien kannalta turvallisemmaksi ajankohdaksi.

Vaalit voitaisiin mielestäni siirtää vaikkapa syksyyn tai mieluimmin vuoden 2022 alkuun ja pitää ne samassa yhteydessä, kun mahdollisesti muodostettavien hyvinvointialueiden vaalit. Nämä vaalit pidetään, mikäli hallituksen esitys sotelaista tulee eduskunnassa hyväksytyksi. Näiden vaalien jälkeenhän muodostetaan uuden lain mukaiset toimielimet.

Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka vaalit pidettäisiin 13. kesäkuuta 2021, niin nyt voimassa olevan lainsäädännön mukaiset kuntayhtymät ja muut nimettävät toimielimet, pääsisivät aloittamaan toimintansa vasta syys – lokakuun paikkeilla, koska valintojen on oltava lainvoimaisia. Kesäkuussa valittujen toimielimien toimikausihan päättyisi periaatteessa hyvinvointialueiden vaaleihin, eli ne eivät todellisuudessa ehtisi toimia juuri lainkaan. Ne eivät voisi tehdä mitään pidemmälle ulottuvia sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksiä, koska muutaman kuukauden päästä tulisivat aivan uudet päättäjätoimijat.

Riskiryhmään kuuluvan kansalaisen näkövinkkelistä katsoen, demokratian toteutumista ja luottamusta päättäjiä kohtaan arvioiden, monen kertaisista uudelleen järjestelyistä syntyviä kustannuksia unohtamatta, olisi järkevintä, että kesäkuulle 2021 suunnitellut kuntavaalit siirrettäisiin pidettäväksi samalla hyvinvointialueiden vaalien kanssa, alkuvuodesta 2022. Se olisi myös kokonaistaloudellisesti järkevää. Mielestäni.

Talonpoikaisjärjellä ajateltuna kesäkuuhun siirrettävät vaalit ovat todellisuudessa suurelta osin aivan turhat, kun lisäksi otetaan huomioon koronan aiheuttamat ongelmat ja mahdolliset leviämisvaarat vielä silloinkin sekä vanhemmalle väestölle että muille riskiryhmäläisille.

Marjo Pihlman
Oikeutta Eläkeläisille Espoon Osasto ry:n puheenjohtaja
Oikeutta Eläkeläisille ry:n hallituksen jäsen

Lukijan kynästä -palsta toimii Espoon Uutisvirran lukijakirjepalstana. Kirjoitukset eivät edusta lehden virallista kantaa millään tasolla.

Mikäli sinulla siis on enemmän tai vähemmän painavaa asiaa Espoosta, haluamme kuulla sinusta! Laita viestiä sähköpostilla osoitteeseen toimitus@espoonuutisvirta.fi!

Toimitus pidättää oikeuden päättää mitä kirjoituksia julkaisemme ja mitä emme.

Klassikkopelit pitävät pintansa koronan keskellä Espoossa – kuluvan vuoden suurin espoolaisvoitto lähes 100 000 euroa

Korona on vaientanut Veikkauksen pelikoneet, mutta se ei ole täysin pysäyttänyt espoolaisten rahapelaamista. Veikkauksen viestintäpäällikkö Pipsa Öhman paljasti Espoon Uutisvirralle, mitkä ovat olleet espoolaisten suosikkipelejä koronan keskellä, kun pelaaminen on pitänyt siirtää valtaosaksi verkkoon.

— Digitaalisten automaattipelien suosituin espoolaisten pelaajien peli ollut 2021 tähän asti Kulta-Jaska Megaways pelaajamäärällä mitattuna, Öhman sanoo.

Siinä missä Kulta-Jaska toi monilinjaiset videokiekkopelit suomalaisten nenien eteen, viedään Megaways -versiossa idea pidemmälle. Siinä missä alkuperäisessä Jaskassa voittolinjoja oli 10 kappaletta, on netissä pelattavassa Megaways -versiossa mahdollista saada voitto jopa yli 100 000 eri voittolinjalta.

Väläyksenä maailmasta ennen koronaa, vuonna 2019 espoolaiset kuluttivat automaattipeleistä eniten Pikapokeria. Kiekkopelien kärkeen kiilasi Emma. Espoo muodosti poikkeuksen valtakunnalliseen kärkeen, Öhman kertoo. Siellä määräsi edelleen vanha hakkusankari Lapista.

— Digitaalisten automaattipelien suosituin yksittäinen peli vuonna 2019 ennen koronaa on ollut Kulta-Jaska 2.

Klassikko pitää

Lottoa on kuitenkin pelattu verkossa kaikista digitaalisista tuotteista eniten pelaajamäärällä mitattuna, Öhman paljastaa.

— Espoolaisten pelaajien keskuudessa ykköstuote on ollut kuluvana vuonna ja aiemminkin Lotto, sen jälkeen seuraavaksi suosituin Eurojackpot, Öhman kertoo.

Koronavuonna 50-vuotissyntymäpäiviään viettänyt klassikkopeli on tuottanut myös Espooseen kuluvan vuoden suurimman voiton.

— Suurin kuponkipeleistä tänä vuonna Espooseen osunut voitto on espoolaiselle nettipelaajalle osunut 98 000 euron voitto Lotosta, Öhman kertoo.

Klassikot pitävät myös raaputusarpojen puolella, missä Öhman paljastaa espoolaisten suosikin olevan vuonna 1986 myyntiin tullut Casino-arpa.

— Tarkemmin viiden euron Casino, Öhman kertoo.

Espoon suuriksi povatut puolueet yksimielisiä – tällöin aloittanee uusi valtuusto

Uutisoimme viime viikolla suomalaisten kuntapäättäjien dilemmasta uuden valtuustokauden avauksesta.

Kesäkuulle siirtyvät vaalit aiheuttavat harmaita hiuksia muun muassa eri lautakuntapaikkojen neuvottelemisen suhteen. Juhannus osuu tänä vuonna kaksi viikkoa kuntavaalien jälkeen ja heinäkuu on Suomessa perinteinen lomakuukausi.

Mikäli kuntavaalit saadaan pidettyä kesäkuun puolivälissä, pääsisi uudet valtuustot aloittamaan työnsä aikaisintaan elokuussa. Kuitenkin syyskuun puolella aloittaminen antaisi valtuustoryhmille aikaa neuvotella eri lautakuntapaikoista ryhmien välillä ja ryhmien sisäisestikin.

Espoon Uutisvirta otti yhteyttä kaupungin neljään suosituimman puolueen johtoportaaseen kysyäkseen, minkälaisia ajatuksia niissä on uuden valtuustokauden avaamisesta. Espoon Kokoomuksen puheenjohtaja Janne Tähtikunnas ei vastannut sähköpostikommenttipyyntöön viikonlopun aikana.

Vihreät: Käytännössä syyskuu parempi

Antti Brunni, Espoon Vihreiden puheenjohtaja, oli asian suhteen neutraalilla kannalla.

— Meillä ei sikäli ole kantaa, aloitetaanko elo- vai syyskuussa, Brunni sanoo.

Hän kallistuisi mieluummin syyskuun aloitukseen, koska silloin
valtuustoryhmät ehtisivät käydä lautakuntaneuvottelut rauhassa läpi. Sen
lisäksi syyskuun aloitus varmistaisi sen, että ihmiset ovat ehtineet
pitää kesälomansa rauhassa.

— Käytännön näkökulmasta syyskuu olisi parempi vaihtoehto, Brunni
sanoo.

Demarit valmiita neuvottelemaan heinäkuussa

— Toistaiseksi minulla on se käsitys, että uusi valtuusto pääsee aloittamaan syyskuussa toimintansa, sanoo Espoon sosiaalidemokraattien valtuustoryhmän puheenjohtaja Markku Sistonen.

— Kyllä me olisimme valmiit aloittamaan lautakuntapaikkaneuvottelut jo heinäkuussakin, jos muilta puolueilta tähän löytyy halua, demaripomo sanoo.

Lautakuntapaikkojen neuvotteleminen on kaksivaiheinen prosessi, sillä ensin puolueet neuvottelevat keskenään siitä, mikä paikka menee kenellekin ja sen jälkeen puolueiden sisällä käydään ankara neuvottelu siitä, kuka minkäkin paikan saa, Sistonen huomauttaa.

Jos Sistosella olisi kaikki valta maassa, hän aloittaisi uusien valtuustojen toiminnan jo elokuussa.

Perussuomalaiset kannattaa elokuun loppua

Espoon Perussuomalaisten puheenjohtaja Paavo Määttä huomauttaa, että vaikka perinteisesti uudet valtuustot aloittavat työnsä kuun ensimmäisenä päivänä, voitaisiin poikkeuksellisena aikana ottaa käyttöön poikkeuksellinen aloitusaika.

— Valtuuston kokouspäivä on normaalisti maanantai. Joten, jos vaalit järjestettäisiin 13.6., niin uusi valtuusto voisi poikkeuksellisesti aloittaa maanantaina 30.8.2021.

Tarvittaessa Perussuomalaiset ovat valmiita koko kesän neuvottelurumbaan, mikäli vaalitulos sitä vaatii.

Dosentin kynästä: From Finland to the USSR?

Suomalainen yhteiskunta on perustunut vuosisatoja laillisuuteen.

Nyt tilanne on kuitenkin toinen.

Oikeusministeriö on suoraan ja avoimesti kehottanut rikkomaan vaalilakia. Siitäkin huolimatta, että Suomi kertoo virallisesti olevansa ”oikeusvaltio” ja hyppii sormi ojossa tuomitsemassa muita.

Sen kirjeessä vaalilautakunnille todetaan: ”…oikeusministeriö suosittelee, että keskusvaalilautakunnat jättävät tekemättä vaalilain 36-41 ja 43-44 §:n mukaiset toimet…

Ero päätökseen vaalien siirrosta on, että se oli sentään vielä nykyisen (viime vuosina huononnetun) lainsäädännön kirjaimen, vaikka ei hengen mukainen.

Nyt tehtiin ratkaiseva läpimurto: siirrytään avoimeen laittomuuteen.

Ja kyseessä ei ole vain nämä vaalit, vaan myös ennakkotapauksen luonti tulevia vaalimanipulaatiota varten.

Kun kirjeen sisältö äkkiä paljastui, kiirehti oikeusministeriö toimittamaan uuden kirjeen, jossa ei enää suoraan kehotettu rikkomaan lakia suoraan vaan ”käyttämään omaa harkintaa”. Ei ihme, että oikeusministeri Ann-Maja Hendriksson (r) kiirehti tämän jälkeen suoraan sairaslomalle.

Kuten aikaisemmassa blogissa totesin, virkamiehen on aina noudatettava voimassaolevaa lakia. Muuta vaihtoehtoa ei ole.

Muuten vajoamme ns. laittomuuden yhteiskuntaan… tai kuten tässä todistelen, mahdollisesti vajoamme neuvostolaillisuuteen.

Suomi matkalla Neuvostoliitoksi?

NL:ssa laki palveli NKP:n yksinvaltaa. Puolueen diktatuuria. Kokonaisuuden vaatimukset ratkaisivat eikä yksilön oikeuksilla ollut merkitystä.

Neuvostotyylin parlamentarismi ja puoluesihteerien kesken tehdyt päätökset mahtuvat hyvin samaan pussauskoppiin.
Kuva: Pexels.com

Varhaiset neuvostolaillisuuden asiantuntijat kuten Jevgeni Pašukanis tähdensivät sitä, että laki oli suhteellinen asia, joka perustui talouteen ja hallitsevan luokan etujen puolustamiseen. Pašukanis joutui vuonna 1937 teloitusryhmän eteen – ei siksi, että olisi ymmärtänyt neuvostolaillisuuden väärin – vaan siksi, että hänet havaittiin stalinistisessa terrorissa ”trotskilaiseksi tihutyöntekijäksi”.

Neuvostoliitossa laki oli kuin taikinaa, jota voitiin muotoilla ja tulkita tarpeen mukaan.

Neuvostolaillisuuden toteuttajiksi tulivat suorasukainen syyttäjä Andrei Januarjevitš Vyšinski, joka oli sitä mieltä, että ”oma tunnustus on todisteiden tsaaritar” ja stalinistinen turvallisuusministeri Lavrenti Berija, jonka mukaan yksi yö hänen tyrmässään ja ”käsittelyssään” riitti siihen, että aamulla ihminen tunnustaisi olevansa Englannin kuningas.

Laki Neuvostoliitossa ja Venäjällä on ollut ja on tavallisten ihmisten mielikuvissa ihmisten vihollinen ja vallanpitäjien työkalu. Lakia inhotaan ja halveksitaan. Sankari on se, joka kykenee puolustamaan itseään ja läheisiään lakia vastaan tai kiertämään sitä.

Neuvostoliittolainen parlamentarismi – kumileimasin

Neuvostoliitossa oli muodollisesti ylin valta sen kaksikamarisella parlamentilla, Korkeimmalla Neuvostolla. Mutta tosiasiallinen ylin päätösvalta oli NKP:n keskuskomitean politbyroolla ja sen pääsihteerillä.

Kun päätökset oli tehty politbyroon, eli suomalaisittain väännettynä puoluesihteerikokouksen, toimesta, olivat ne heti valmiita käytettäväksi.

Kunnon byrokraatit eivät jääneet odottamaan, milloin harvoin kokoontuva Korkein Neuvosto ehti tehdä yksimielisen päätöksensä raikuvien aplodien kera, jolloin siitä tuli oikeasti lainmukainen.

Korkein Neuvosto teki kumileimasimena vain akklamaatiota, eikä oikeita päätöksiä.

Tällaiseksi jälkikäteiseksi kumileimasimeksi ollaan siirtämässä nyt myös Suomen eduskuntaa.

Sen pitää tehdä akklamaatioita eikä päättää mistään.

Laki on Suomessa varjellut maata

Tunnustan, että pelkään suomalaisen yhteiskunnan olevan vajoamassa neuvostolaisuuteen.

Nykyinen Suomen hallitus näyttää kulkevan neuvostolaisuuden teitä.

Suomalainen yhteiskunta puolusti itseään laillisuuden periaatteeseen nojaten autonomian viimeisinä vuosina. Samoin Lapuan liikkeen vuosina demokratiaa puolustavat voimat perustelivat aina toimintaansa ”laillisuuden näkökulmasta”. Lapuan liikkeen riehujat joutuivat selittelemään, että ”he rikkovat lain kirjainta, mutta ei sen henkeä”. Se ei suomalaisiin vedonnut. Me suomalaiset kunnioitamme lakia.

Samoin vaaran vuosina, toisen maailmansodan jälkeen suomalainen yhteiskunta selvisi muun muassa virkakoneiston lahjomattomuuden, suoraselkäisyyden ja laillisuuden periaatteen takia. Kommunistifanaatikkojen yritys vyöryttää yhteiskuntaa sisäasianministeriön ja Valpon avulla ei onnistunut. Laki esti sen. Poliittisesti tietysti presidentti J.K.Paasikiven laillisuuslinja ja silloisten sosiaalidemokraattien isänmaallisuus, kuten esimerkiksi Väinö Tanner, olivat ratkaisevia tekijöitä.

Ei edes ”rähmälläänolon” ja suomettumisen huippuvuosina pyritty rikkomaan lain kirjainta. Poikkeuslaki Urho Kekkosen valitsemiseksi vuonna 1973 oli kyllä ”poliittinen smuglaus”, kuten tämä meidän 2021 kuntavaalien siirto, mutta siinä – toisin kuin nyt – ei rikottu lakia suoraan. Se ajettiin läpi eduskunnan 5/6 enemmistöllä, kuten kuuluu ja siinä nähtiin iso vaiva tämän muodollisuuden täyttämisessä. Sitähän varten piti saada aikaan repeämä poikkeuslakia vastustavan SMP:n riveissä.

Ja kaikki tehtiin riittävän ajoissa laillisuuden kannalta.

Lakia ei muodollisesti rikottu.

Nyt rikotaan.

Suomi matkalla neuvostobarbariaan?

Tämän pitkän johdannon jälkeen totean perustellusti, että suomalainen yhteiskunta on nyt suuressa vaarassa. Sen laillisuuden traditio on uhattuna.

Hirmuisinta on se, että nykyinen hallitus näyttää pyrkivän horjuttamaan laillisuuden periaatetta. Kyseessä on koko yhteiskuntajärjestystä ja lakia uhkaava hanke.

Erityisesti, koska silmiinpistävästi ei edes yritetä noudattaa laillisuutta. Tämä panee epäilemään, että nimenomaan halutaan ennakkotapaus myöhempää käyttöä varten.

Ei olisi ollut kovin vaikeaa ryhtyä nykyiseen operaatioon viikkoa tai kahta aikaisemmin, varsinkin kun koronaluvut olivat jo silloin samanlaiset kuin nyt, eli ainakin yhtä hyvä veruke. Mutta kun ei viitsitty.

Ehdokaslistojen hyväksyntä lakimääräisenä päivämääränä on lain itsensä vaatimus ja sen jälkeen ei voi niitä millään muuttaa, ei edes kuolemantapauksissa. Mutta nyt niitä sitten vielä voidaan muuttaa.

Koska olen vannonut sotilasvalan niin tuon tämän hankkeen nyt viranomaisten tiettäväksi.

”…minä tahdon kaikkialla ja kaikissa tilanteissa, rauhan ja sodan aikana puolustaa isänmaani koskemattomuutta, sen laillista valtiojärjestystä sekä valtakunnan laillista esivaltaa. Jos havaitsen tai saan tietää jotakin olevan tekeillä laillisen esivallan kukistamiseksi tai maan valtiojärjestyksen kumoamiseksi, tahdon sen viipymättä viranomaisille ilmoittaa…”

Tieto on nyt täten välitetty viranomaisille.

Vastuu on heillä.

Dosentin kynästä -palsta on Helsingin yliopiston dosentti, perussuomalaisten varakansanedustaja ja median moniottelija Arto Luukkasen säännöllisen epäsäännollinen kolumnipalsta Espoon Uutisvirrassa.

Toimitus vastaanottaa ja julkaisee mielipidekirjoituksia ja poliittisia julkilausumia koko politiikan sateenkaaren alta erittäin mielellään. Toimituksemme sähköpostiosoite löytyy osoitteesta toimitus@espoonuutisvirta.fi.

Kuntaliitto: Valtuustokauden aloituksessa piilee dilemma – budjetointi vai valtuutettujen kouluttaminen ja neuvottelut?

Eduskunta käsittelee parasta aikaa 12.3.2021 hallituksen tekemää esitystä kuntavaalien siirtämisestä kesäkuulle. Vaalit.fi -sivuston mukaan, voimassaolevan vaalilain mukaan vaalipäivä on 18.4.2021, mutta hallitus esittää siirtoa 13.6.2021.

Voimassaolevan vaalilain uudet valtuustojen oli tarkoitus aloittaa työnsä 1.6., eli noin kuusi viikkoa vaalien jälkeen. Nousee kysymys – mikäli vaalit järjestetään 13.6.2021, koska uudet valtuustot aloittaisivat työnsä?

Kuntaliiton tekemän tutkimuksen mukaan, uuden valtuustokauden alkaminen jakaa kuntatasolla mielipiteitä. Yleisellä tasolla valtuustokauden alkua toivotaan syyskuun alkuun – 67 prosenttia vastanneista kunnista toivoi tätä ratkaisua. Elokuun pikastarttia kannatti vain 28 prosenttia kunnista

Espoon kokoluokassa jako meni käytännössä tasan. Kyselyyn vastasi yhdeksän yli 100 000 asukkaan kuntaa, joista viisi toivoi uusille valtuustoille pikastarttia jo elokuussa, loppujen tuupatessa alkua syyskuulle.

— – Valtuustokauden aloitusta 1.8. puoltavat talousarvio- ja strategiaprosessin aikataulutus syksyllä. Aloitus syyskuun alussa viivästyttäisi jonkin verran suunniteltua aikataulua. Toisaalta vanhan valtuuston mandaatti eittämättä heikkenee ja joissain kunnissa voi olla painetta päästä etenemään esimerkiksi henkilövalinnoissa aiemmin, arvioi tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliiton tiedotteessa.

Syyskuun alkua puoltaisi se, että valtuustoryhmät saisivat lisäaikaa käydä neuvotteluja esimerkiksi eri lautakuntapaikkojen kohtaloista. Lisäksi uusien valtuutettujen kouluttaminen esimerkiksi valtuuston laitteistojen käyttöön vie oman aikansa. Sen lisäksi elokuu on perinteinen lomakuukausi, mikä voi aiheuttaa omia saatavuusongelmiaan kaupungin työntekijöiden ja luottamushenkilöiden suhteen.

Valtuustokauden ei ole mikään pakko alkaa kuun alusta, vaikka perinteisesti näin on menetelty. Pekola-Sjöblomin mukaan kuitenkin liikkumavara sen suhteen ei kovin suuri ole.

Kuntaliiton kyselyyn vastasi yhteensä 145 kuntaa, eli noin puolet kaikista Suomen kunnista. Kaikki yli 100 000 asukkaan kunnat vastasivat kyselyyn.

Tällaisia tukipotteja Espoossa toimivat järjestöt todella saivat – tukea mm. vanhustyöhön, yksinäisyydentorjuntaan ja maahanmuuttajien mielenterveystyöhön

Espoon kaupunginhallitus ilmaisi huolensa kaupungissa toimivien kolmannen sektorin järjestöjen toimintaedellytyksistä, kun Veikkauksen rahapelikoneet ovat seisseet keräämässä pölyä koronaisen vuoden verran. Tämä on vaikuttanut eittämättä myös yhtiön tulokseen ja siitä jaettaviin STEA-avustuksiin kolmannelle sektorille.

Espoon Uutisvirta selvitti STEAn tilastoista, mitkä Espoossa toimivat kolmannen sektorin hankkeet ovat saaneet vuodelle 2021 eniten tukiavustuksia. Yhteensä tukiaisia haki 85 järjestöä, jotka anoivat yhteensä noin 23 miljoonaa euroa 126 eri avustuskohteeseen.

Listan kärjessä on Suomen Punainen Risti, joka haki 1 074 000 euroa nuorten turvatalotoimintaa varten. Espoon turvakodin lisäksi listataan Helsingin, Tampereen, Turun ja Vantaan turvakodit sekä valtakunnallinen verkkotyö. Anotusta tukisummasta nipsaistiin pois 40 000 euroa, eli yhteensä SPR sai 1 034 000 euroa.

SPR oli ainoa Espoossa toimiva miljoonapottia tavoitellut yhdistys.

Valtakunnallisesti SPR sai neljänneksi eniten Veikkaus-tukaisia, yhteensä hieman yli 4 000 000 euroa.
Kuva: Matthias Zomer / Pexels.com

Espooseen erikoistuneita vain kourallinen

Valtaosa STEAn tukia saaneista järjestöistä toimii useilla paikkakunnilla. Esimerkiksi Vailla Vakinaista Asuntoa ry sai asunnottomille suunnatuun matalan kynnyksen auttamistyöhön anomansa 525 000 euroa. Espoon lisäksi yhdistys listaa toiminta-alueekseen Helsingin ja Vantaan.

STEAn listauksessa Vailla Vakinaista Asuntoa ry on Espoossa toimivista järjestöistä sijalla 4.

Listalta löytyy yhteensä kymmenen vain Espoossa toimivaa hanketta, jotka ovat kahdeksan eri järjestön käsialaa.

Niiden kärkinimi on Espoon mielenterveysyhdistys ry, joka sanoi anomansa 334 000 euroa mielenterveyskuntoutujien kohtaamispaikkojen toiminnan pyörittämiseen. Sen lisäksi järjestö sai anomansa 76 500 euroa Espoon seudun mielenterveys- ja päihdetyötä tekevien järjestöjen yhteistyön edistämiseen sekä heikoimmassa asemassa olevien ihmisten osallisuuden vahvistamiseen.

Toinen merkittävän tukipotin saanut järjestö on Suomen Asumisen Apu ry, joka toimii tukihakemustensa perusteella vain Espoossa. Se oli anonut yhteensä 284 700 euroa kahteen eri hankkeeseen, millä puritään tukemaan yksinäisten ja syrjäytymisvaarassa olevien seniorikansalaisten kotona asumista ja ikääntyneille espoolaisille tarkoitettuja digikurssitusta ja -neuvontaa.

Kolmas merkittävän tukipotin saanut järjestö oli Filoksenia ry, joka oli anonut 220 000 euroa, mutta saanut vain 178 000 euroa Espoon keskustan alueen ulkomaalaistaustaisten aikuisten mielenterveyden ja hyvinvoinnin tukemiseen. Hanke on osa Mielen Portti -hanketta vuosille 2020-22.

Vanhustyötä tekevä Suomen Asumsen Apu ry sai 284 700 euroa tukiaisia vuodelle 2021.
Kuvituskuva: Andrea Piacquadio / Pexels.com

Top-5 STEA-avustuksia saaneet Espoossa toteutettavat hankkeet

1. Suomen Punainen Risti – 1 034 000 euroa
– Nuorten ja heidän perheidensä voimavarojen lisäämiseen nuoruuteen ja vanhemmuuteen liittyvissä arjen ongelmatilanteissa nuorten turvatalotoiminnalla Espoossa, Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Vantaalla sekä valtakunnallisesti verkkotyöllä

2. Mieli Suomen Mielenterveys ry – 886 400 euroa
– Järjestölähtöiseen kriisi- ja mielenterveystyöhön vaikeissa elämäntilanteissa oleville pääkaupunkiseudun ja lähialueiden asukkaille yksilö- ja ryhmämuotoisen auttamisen sekä vapaaehtoistoiminnan keinoin

3. Helsinkimissio ry – 606 728 euroa
– Ikääntyneiden, nuorten sekä lapsiperheiden yksinäisyyden kokemusten vähentämiseen ammatillisesti koordinoidun vapaaehtoistoiminnan avulla

4. Vailla Vakinaista Asuntoa ry – 525 000 euroa
– Asunnottomille suunnattuun matalan kynnyksen auttamistyöhön

5. Espoon ja Kauniaisten Muistiyhdistys ry – 430 000 euroa
– Muistisairauksien asiantuntija- ja tukikeskuksen toimintaan ja muistisairaiden ja heidän läheistensä tukemiseen Länsi- ja Keski-Uudenmaan alueella vertaisryhmätoiminnalla, ohjauksella ja neuvonnalla, tiedotuksella ja edunvalvonnalla

Mainokset

Kaikki VAIN Espoossa toteutettavat, STEA-avustuksia saaneet hankkeet

1. Espoon Mielenterveysyhdistys ry – 334 000 euroa
– Mielenterveyskuntoutujien kohtaamispaikkojen toimintaan ja koordinointiin

2. Filoksenia ry – 178 000 euroa
– Espoon keskuksen aikuisten ulkomaalaistaustaisten asukkaiden mielenterveyden ja hyvinvoinnin tukemiseen kunta-järjestö -yhteistyössä yksilö- ja ryhmämuotoisen tuen, jalkautuvan työn, koulutuksen sekä vertais- ja vapaaehtoistoiminnan avulla

3. Suomen Asumisen Apu ry – 159 700 euroa
– Ikääntyvien kotona asumista tukevan digitaalisen ratkaisun kehittämiseen ja asumisen ennakointia tukevaan neuvonta- ja kurssitoimintaan

4. Suomen Asumisen Apu ry – 125 000 euroa
– Yksinäisten ja syrjäytymisvaarassa olevien ikääntyneiden kotona asumisen tukemiseen ja osallisuuden edistämiseen asuinyhteisöissä tapahtuvan lähiötoiminnan avulla

5. Kalliolan Setlementti ry – 120 000 euroa
– Päihde- ja mielenterveystaustaisten elämänhallintaa ja osallisuutta vahvistavaan matalan kynnyksen kohtaamispaikkatoimintaan Espoossa

6. Loisto Setlementti ry – 120 000 euroa
– Ryhmä- ja yksilömuotoiseen toimintaan espoolaisille 10-28 vuotiaille maahanmuuttajataustaisille tytöille ja nuorille naisille

7. Hyvä Koti ry – 155 000 euroa
– Mielenterveydellisesti oireilevien ja tukea tarvitsevien toimintaan matalan kynnyksen kohtaamispaikoissa Espoossa

8. Kalliolan Setlementti ry – 105 000 euroa
– Suur-Matinkylän alueen asukkaiden elämänlaadun ja osallisuuden vahvistamiseen, yksinäisyyden kokemuksen vähentämiseen sekä alueellisen turvallisuuden edistämiseen naapuruustalotoiminnan avulla

9. Espoon Mielenterveysyhdistys ry – 76 500 euroa
– Espoon seudulla mielenterveys- ja päihdetyötä tekevien yhteistyön edistämiseen, kunta-järjestöyhteistyön mallintamiseen ja heikoimmassa asemassa olevien ihmisten osallisuuden vahvistamiseen

10. Manna-apu ry – 54 000 euroa
– Ruoka-apuun turvautuvien ihmisten voimaannuttamiseen oman elämänsä aktiivitoimijoiksi yhteisöllisillä ja osallistavilla toimintamuodoilla Espoossa

Espoon kaupunginhallitus: Järjestöjen rahoituksesta pois jopa 10 miljoonaa – kuntatalous ei kestä järjestötukiaisia

Espoon kaupunginhallitus otti kantaa valtuutettu Jyrki Kasvin (vihr) vetämään valtuustokysymykseen, missä oltiin huolissaan Espoossa toimivien kolmannen sektorin palveluntuottajien toimintamahdollisuuksista veikkausvoittorahahanan tyrehtyessä koronan takia.

Kolmannen sektorin palveluntuottajilla tarkoitetaan muun muassa vapaaehtoistoimintajärjestöjä, jotka saavat rahoituksensa valtiollisen rahapelimonopoli Veikkauksen voitoista. Veikkaus on tiedottanut tuloksensa supistuneen 32,6 prosentilla aikaisempaan verrattuna. Pelikate, eli peleihin käytetty raha miinus ulosmaksetut voitot putosivat noin 25,5 prosenttia.

Valtuutetut olivat erityisen huolissaan kolmannen sektorin tuottamista lisäpalveluista kaupungin palveluvalikoiman päälle.

Kaupunginhallitus toteaa valtaosan Veikkaus-tukiaisista menevän tällä hetkellä etsivään nuorisotyöhön ja liikuntarakennushankkeisiin. Tällä hetkellä Espoo saa nuorisotyöhön noin 4,46 euroa per alle 29-vuotias ja liikuntapalveluihin noin 3,56 euroa per alle 29-vuotias espoolainen.

Kulttuurikenttä tullee kärsimään myös Veikkausvarojen supistuessa, todetaan kaupunginhallituksen vastauksessa. Espoossa museot, teatterit, orkesterit, tapahtumat ja festivaalit saavat oman osansa valtion apurahoista.

— Rahoituksen merkittävä väheneminen köyhdyttäisi dramaattisesti kulttuurikenttää ja vaikuttaisi kielteisesti asukkaiden arjen hyvinvointiin, vastauksessa todetaan.

Kaupunginhallitus päättää vastauksensa vaatimukseen valtiolle – liikunnan, kulttuurin ja nuorisotyön tuki pitäisi muuttaa suoraksi valtion budjetin kautta jaettavaksi tueksi.

— Tuen irrottaminen veikkausvoittovaroista olisi myös moraalisesti kestävämpää pelialan lieveilmiöiden, muun muassa peliriippuvuuden aiheuttamien haittojen vuoksi, todetaan vastauksessa.

Valtionbudjettiin sidottuna tukipotteja voitaisiin pitää paremmin ennakoitavissa kuin uhkapelaamiseen sidottua tukijärjestelmää.

Kaupunginhallituksen karkea arvio on, että mikäli veikkausvoittotukiaiset putovat noin 30 prosentilla, putoaa myös espoolaisten järjestöjen saama tukisumma noin 10 000 000 eurolla.

— Kyseessä on taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti merkittävä tuki, jota tarvitaan edelleen.  Rahoitusvastuun tulee säilyä jatkossakin valtiolla, sillä kuntatalous ei kestä yhtään ylimäärisiä rasituksia.

Sote-uudistukselle murskahaukut – julkistalous kuralle 10 vuodeksi, eikä kaupunkien toimintakykyä paranneta

Hallituksen nykyisen sote-esityksen uskotaan heikentävän merkittävästi Espoon kaupungin toimintaedellytyksiä. Kaupunki kertoo tiedotteessaan olevansa erityisen huolissaan siitä, että soteuudistuksessa ei olla otettu huomioon kaupunkien toimintaedellytysten turvaamisesta tai vahvistamisesta tulevaisuudessa.

Erityisesti uudistuksen epäkohdat tulevat kohdistumaan Espoon kaltaisiin suuriin suomalaiskaupunkeihin.

Espoo arvioi, että hallituksen sote-uudistus leikkaisi kaupungin rahoitusta ja muuttaisi rahoituksen rakennetta merkittävästi. Tällä uskotaan olevan se vaikutus, että julkissektorin vastuunkanto kaupungeissa hajaantuu, paikallistason kontrolli julkisen talouden hallinnasta karkaa ja kaupungin lainanotto- ja investointikyky heikkenee.

Julkistalous kuralle 10 vuodeksi

Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän mukaan hallituskin on myöntänyt uudistuksen heikentävän julkistalouden asemaa ainakin seuraavan 10 vuoden ajan.

— Ulkopuolisten asiantuntijoiden arviointiraportissaan esiin tuoma kritiikki on murskaavaa, Mäkelä kommentoi tiedotteessa.

Mäkelän mukaan erityisen tuomittavaa uudistuksen valmistelussa on ollut se, ettei esityksen vaikutusarvioinneissa olla otettu huomioon kaupunkien ja kuntien mahdollisuuksia selviytyä tehtävistään, veloistaan ja velvotteistaan, mikäli sote-uudistus tällaisenaan toteutuu.

— On välttämätöntä, että uudistuksen vaikutukset kasvaviin kaupunkeihin arvioidaan, Mäkelä toteaa tiedotteessa.

Ehdokkaan kynä: Pettääkö Espoo urheiluseurat?

Espoo on valinnut kumppanuusmallin liikuntapaikkojen rakentamisessa ja ylläpidossa. Se tarkoittaa mm sitä, että urheiluseurat vuokraavat, omistavat, rakennuttavat ja ylläpitävät liikuntatiloja. Espoo osoittaa tontin rakentamiselle, takaa lainoja, vuokraa tiloja ja antaa tukea liikuntapaikkojen ylläpitoon.

Tämä kumppanuusmalli on Espoolle halvempaa kuin itse rakentaa ja ylläpitää liikuntapaikkoja. Nyt Espoossa haetaan säästöjä, ja yksi säästökohde ovat nämä liikuntapaikkojen tuet. Espoon Jalkapallon Tuen maanvuokriin Espoo on esittänyt jopa kymmenkertaista korotusta.

Espoon Jääurheilun Tuki rakennuttaa Matinkylään parhaillaan uutta jääurheilukeskusta, joka tuo kaivattua helpotusta tiukoilla olleeseen jääaikaan ja oheistiloihin. Uusien tilojen myötä myös käyttötuntien määrä kasvaa. Samoin käyttökustannukset ja tarve tukipotin kasvattamiselle. Espoon vuokra-avustus urheiluseuroille on ollut viime vuodet noin 30 prosenttia maksetuista tilavuokrista. Jos Espoon valtuusto ei päätä tämän määrärahan korottamisesta, laskee seurakohtainen vuokra-avustus noin kolmanneksen jääurheilukeskuksen valmistuttua. Urheiluseurassa se voi tarkoittaa yhden, tai useamman valmentajan vuosipalkan suuruista menetystä. Vaihtoehtoisesti tämä tarkoittaa lisäkustannuksia tuhansille perheille harrastusmaksujen korotuksina. Jos harrastajamäärät laskevat nykyisestä liian korkeiden maksujen takia, nousevat vielä mukana pysyvien harrastajien maksut entisestään.

Espoo on nyt rikkomassa kaupungin ja urheiluseurojen välistä kumppanuusmallia ja laittamassa tavoiteltavien säästöjen maksumiehiksi lasten ja nuorten vanhemmat.

Leikkauksien sijaan kaupunkimme on yhdessä urheiluseurojen kanssa löydettävä keinot seuraharrastuksien kustannusten laskemiseksi. Pahin uhkakuva on harrastajamäärien putoaminen niin alas, että seurat ajautuvat maksukyvyttömiksi ja liikuntatilat siirtyvät kaupungin omistukseen. Tämä tulisi Espoolle nykymallia huomattavasti kalliimmaksi.

Avustukset ovat pieni osa Espoon budjetissa ja itse näen tämän arvokysymyksenä. Haluammeko tukea lasten ja nuorten harrastuksia ja hyvinvointia? Minä haluan.

Lasten ja nuorten liikuntaharrastukset ovat investointi tulevaisuuteen ja ne maksavat itsensä takaisin monin eri tavoin.

Jouni Tarkiainen
Kuntavaaliehdokas, Perussuomalaiset
jouni.tarkiainen@saunalahti.fi

Ehdokkaan Kynä -palsta on avoin kaikille espoolaisille kuntavaaliehdokkaille, väristä ja puolueesta riippumatta. Ne eivät edusta Espoon Uutisvirran linjaa millään tasolla, vaan jokaisesta tekstistä vastaa ehdokas itse.

Kuntavaaliehdokas, jos haluat oman kirjoituksesi Ehdokkaan Kynä -palstalle, laita tekstisi sähköpostilla osoitteeseen toimitus@espoonuutisvirta.fi! Pidätämme oikeuden pätkiä pidempiä kirjoituksia – ohjemittana on noin 2 000 merkkiä.

Dosentin kynästä: Elämälle ja erityisesti Annika Saarikolle kiitos!

Kuinka iloitsinkaan tänä aamuna kun luin Annika Saarikon (kesk) kannanoton Helsingin Sanomista. Elämälle kiitos! Kiitos, kiitos, lämmin kiitos!

Suomen pitää joka vuosi saada 10 000 työperäistä siirtolaista asumaan tänne. Saarikko aikoo ilmeisesti asuttaa tyhjenevän suomalaisen maaseudun näillä siirtolaisilla! Kiitos siitä!

Mikä ylenpalttinen riemu – Keskusta ei olekaan unohtanut omia kannattajiaan maaseudulla. Kiitos siitä!

Annika on reilu. Hän on valmis lopettamaan turpeentuotannon, nöyrtymään autolla ajamisen vähentämiseen kun vihreät niin vaativat ja yleensäkin tinkimään turhasta hiilijalanjälkiä tuottavasta elinkeinoelämästä syrjäseuduilla.  Kiitos siitäkin! Elämälle kiitos! Mutta ei asukkaista! Kiitos keskusta! Kiitos Annika!

Aikoinaan silloisen pääministeri Juha Sipilän (kesk) puhe vuonna 2015 aiheutti valtavan ryntäyksen tänne. Sipilä lupasi oman asuntonsa tulijoille. Nyt odotetaan sitä, että ”Sipilä-aallon” lisäksi tänne rynnistää ”Saarikko-aalto”. Kiitos Annika! Kiitos keskusta! Voin kuvitella mielessäni kuinka pakolaiskeskusten ihmistransporteeraukseen erikoistuneet ihmisystävät, nuo kultaketjuin varustetut ihmisvirtojen ammattilaiset viestittävät tätä ilosanomaa eteenpäin! More money! Empty Finnish countryside!

Kalliit älykännykät piipittävät radioaalloilla aina Zairesta Zimbabween ja Kuala-Lumpurin perukoille saakka. Siellä käy vilske ja vilinä! Jokainen töötti toistaa hyvää evankeliumia pohjoisesta maasta, joka haluaa ”työperäisiä muuttajia”. Miljoonat ihmiset toistavat se ja katsovat toisiaan kostein silmin!

Suomen suunta on auki! Kiitos siitä! Kiitos keskusta! Kiitos Annika!

Dosentin kynästä -palsta on Helsingin yliopiston dosentti, perussuomalaisten varakansanedustaja ja median moniottelija Arto Luukkasen säännöllisen epäsäännollinen kolumnipalsta Espoon Uutisvirrassa.

Toimitus vastaanottaa ja julkaisee mielipidekirjoituksia ja poliittisia julkilausumia koko politiikan sateenkaaren alta erittäin mielellään. Toimituksemme sähköpostiosoite löytyy osoitteesta toimitus@espoonuutisvirta.fi.

Mausteinen chorizo-fenkolikeitto lämmittää keskellä lopputalven tuiskua – ota maukas resepti talteen

Kuvituskuva: Sanna Mehtälä

Aromaattinen fenkoli ja Espanjan auringosta ponnistava chorizo-makkara luovat keskenään mainion eteläeurooppalaisen makumatkan keskellä Suomen maaliskuun tuiskua ja tuiverrusta.

Chorizo-makkaraa tehdään perinteisesti possusta ja sitä pidetään Espanjassa perinteikkäänä koko perheen ruokana. Chorizo sai punaisen värinsä paprikasta, jota muun muassa Hernan Cortézin ja Fernando Pizarron konkistadorijoukot toivat Väli- ja Etelä-Amerikan valloitusmatkoiltaan.

Vaikka chorizo onkin tavanomaisemmin tavanomaisen väen ruokaa, kerrotaan tarinaa kuinka Espanjan kuningas Kaarle IV:kin (1748-1819) oli metsästysmatkoillaan törmännyt erääseen makkaratehtailijaan, jonka chorizo oli maistunut kuninkaalle niin hyvin, että tehtailija vietiin hoviin viralliseksi hovichorizon valmistajaksi.

Nyt voit itsekin herkutella tällä tavanomaisella makkaraherkulla kuningasten tyyliin, pyöräyttämällä makkarasta herkullisen keiton koko perheelle!

Mausteinen chorizo-fenkolikeitto
4 hengelle

Porsaanlihamakkara saa punaisen värinsä paprikasta.
Kuvituskuva: Pixabay / Pexels.com

AINEKSET
-300g Chorizo-makkaraa
– 1 fenkoli
– 2 porkkanaa
– 300-400g perunaa
– 1 sipuli
– 200g tomaattipyrettä
– 1 lihaliemikuutio
– 1rkl sokeria
– 3 valkosipulinkynttä
– 6dl vettä
– 2-3rkl hunajaa
– 0,5tl suolaa
– 0,5tl chilimaustetta/chilimausteseosta
– 2rkl sweet chili-kastiketta
– rouhittua mustapippuria
– rypsiöljyä
– tuoretta korianteria

Pulkkailun tai hiihtoretken päätteeksi lämmittää mukavasti kupillinen mausteista keittoa.
Kuva: Sanna Mehtälä

VALMISTUSOHJE:
1. Laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen. Pilko fenkoli pitkittäin 6-8 osaan, kuori ja pilko perunat ja porkkanat. Laita kasvikset uunipellille ja mausta chilimausteella, rypsiöljyllä, hunajalla ja suolalla.

2. Laita kattilaan kuumenemaan vesi, lihaliemi, sokeri ja tomaattipyree.

3. Pilko chorizomakkara, hienonna sipuli ja valkosipuli. Paista rypsiöljyssä kuumalla pannulla. Lisää paistetut makkarat ja sipulit tomaattiliemeen.

4. Paahda fenkolia, porkkanoita ja perunoita uunissa noin 20 minuuttia tai kunnes ne ovat kypsiä.

5. Lisää perunat ja porkkana keittoon.

6. Mausta keitto mustapippurilla, sweet chili-kastikkeella ja tuoreella korianterilla.

7. Annostele keitto ja lisää paahdettu fenkoli.

8. Nauti!

Teksti: Lauri Pajunen / lauri.pajunen@espoonuutisvirta.fi
Resepti: Sanna Mehtälä / sanna.mehtala84@gmail.com

Dosentin kynästä: Aikooko oikeusministeriö pakottaa vaalivirkamiehet rikkomaan lakia?

Alussa oli THL, Mika Salminen ja ”mallinnus”.

Sen jälkeen oikeusministeri ilmoitti, että kunnallisvaaleja siirretään ja että kaikki puolueet – paitsi yksi – on hyväksynyt tämän.

Junttaus meni läpi.

Oikeusministeri perusteli vaalien ”smuglausta” ”luvuilla”. Sitten laskutaitoiset havaitsivat, että näillä kertoimilla ja mallinnuksilla olisi ensi vuonna maassamme seitsemän miljardia koronatartuntaa. Maassamme noin viisi ja puoli miljoona ihmistä.

Sen jälkeen keksaistiin että vaalit siirretään ns. ”kokonaisharkinnan” mukaan.

Salminen kuulemma itse kauhistui sitä, että lukuja oli käytetty päätöksenteon perusteena. Oikeusministeri ei.

Ilmoitus vaalien siirtämisestä tuli liian myöhään – laillisuuden kannalta

Vaalin siirtäminen nosti välittömästi esille perustuslaillisen ongelman a) lain noudattamisen merkityksestä b) perustuslain ja vaalien yhteydestä.

Lähtökohtana on se, että virkamiehet toimivat virkavastuulla ja voimassaolevan lainsäädännön perusteella. Virkamies tai esittelijä ei voi yllyttää rikkomaan lakia tai toimia väärän tai olemattoman lain perusteella.

Laki on voimassa aina sataprosenttisesti kunnes tulee uusi laki ja korvaa sen.

Tähän tilanteeseen oikeusministerin ilmoitus vaalien siirtämisestä iski kuin pommi.

Pitäisikö noudattaa voimassaolevaa lakia vai rikkoa sitä kuten oikeusministeriö toivoo? Voiko oikeusministeri antaa sellaisia sitovia ohjeita virkamiehille, jotka eivät perustu voimassaolevaan lakiin? Entä jos oikeusministeri rikkoo lakia – pitäisikö hänen erota vai onko asia taas tutkittava?

Nythän ei ole vain laki säätämättä. Edes hallituksen päätöstä ja ehdotusta eduskunnalle ei ole. Siis ei yhtikäs mitään paitsi lainsäädännön kannalta täydellisen merkityksetön riitainen puoluesihteerikokous!

Virkamiehen valinta – noudattaa lakia vai rikkoa sitä

Keskusvaalilautakunnat ja niiden virkailijat ovat nyt vaikeassa tilanteessa. He maksavat täyden hinnan tästä farssista.

Hallitus ei maksa.

Kuten tiedämme, kunnan keskusvaalilautakunta huolehtii vaalien yleisjärjestelyistä kunnassa. Kuntavaaleissa se huolehtii lisäksi ehdokasasettelusta ja tuloksen laskennasta. Vaalilain mukaan näiden pitää kokoontua 34 päivää ennen vaaleja ja vahvistaa ehdokkaat 32 päivää ennen vaaleja.

Ne ovat – kuten pitääkin – toimineet voimassaolevan lain mukaan.

Nykyisin voimassaolevan lain mukaan he ovat saaneet 9.3.2021 klo 16.00 mennessä puolueilta listat. Ne on nyt suljettu ja vaali-asiamiehet voivat vielä kiistatapauksissa esittää näkemyksensä. Lisää ehdokkaita ei voi kuitenkaan ottaa.

Jos esittelijä keskusvaalilautakunnissa ilmoittaa, että ei toimi vallitsevan lain mukaan, hän syyllistyy lainrikkomukseen, eli toisin sanoen ei noudata voimassaolevaa lakia. Tämä on ilmeisesti oikeusministeriön toive.

Samoin kaikki vaalilautakuntien virkailijat ja virkamiehet joutuvat valitsemaan rikkovatko he lakia vai eivät riko. Syytetäänkö näitä virkamiehiä nyt tämän jälkeen virkavelvollisuuden tietoisesta rikkomisesta? Joutuvatko virkamiehet käräjille?

Näitä asioita pohditaan epäilemättä niin lääninoikeuksissa, oikeuskanslerin virastossa ja ehkä myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Samoin on selvää, että Euroopan Neuvoston NGO-verkosto tulee puuttumaan tähän asiaan.

Voidaan painokkaasti todeta, että Sanna Marinin (sd) hallitus on tällä vaalien siirtämisellä möhläreerännyt Suomen maailmankartalle.

Me olemme pian hyvin kuuluisia.

Kuten eräässä videossa eräs tärkeä henkilö huokaisi kuuluvasti: ”Musta tuntuu, että meitä taitaa olla vähän liikaa tässä.”

Lukašenko Suomen presidentiksi!?

Vaalien siirtämisfarssi on edennyt nyt reippaasti – ei mihinkään suuntaan.

Mitään lakiehdotusta ei ole vielä olemassa. Eduskunta ei ole saanut sitä. Kun se tulee eduskuntaan pitää vaalilain muutos hyväksyä perustuslakivaliokunnassa, jonka pitää myös kuunnella asiantuntijoita. Siihen menee aikaa ja näyttää siltä, että lakiesitys ei valmistu kovin nopeasti.

Avoimia kysymyksiä on paljon.

Entä jos perustuslakivaliokunta ei hyväksy sitä? Entä jos se toteaa, että ilmoitus on tullut liian myöhään ja että keskusvaalilautakuntien on edettävä entisen vaalilain mukaisesti? Entä jos perustuslakivaliokunta lähtee siitä, että vaalilain muutokseen on oltava 5/6 -enemmistö? Entä jos oikeuskanslerille lähetetyt valitukset todetaan oikeiksi? Entä jos kesäkuun mahdollisten vaalien jälkeen oikeuskansleri toteaa, että vaalitulos on laiton?

Ajatelkaa, jos presidentinvaaleissa toimittaisiin myös näin? Entä jos oikeusministeri toteaisi jonkun junttakokouksen jälkeen – kun oikeat ehdokkaat ovat lainmukaisesti tulleet selville – että odotamme jotain uutta ehdokasta. Kuten maan mainiota Valko-Venäjän presidenttiä – ”batkaa” – Suomen presidentin virkaan?

Se mikä tässä kaikessa on erinomaisen kummallista on se, että oikeusministerin farssismuglausta ei ole käsitelty valtioneuvostossa ollenkaan. Se on ollut pelkästään Ann-Maja Hendriksonin (r) ja puoluesihteerien käsittelyssä. Virallisesti ei muualla.

Voiko tästä tulla ennakkotapaus? Voiko vaaleja siirtää, kajota ehdokasasetteluun tai repostella vaaleja myöhemminkin? Ehkä siirtää niitä vuodella? Miksei saman tien kymmenellä vuodella?

Sanna Marin – Lukašenko?

Hallituksen vaikeneminen tässä farssissa on ollut ymmärrettävää. Pääministeri ei ole puolustanut oikeusministeriä tai esittänyt omaa näkemystään.

On kuitenkin varma, että tämä tilanne kiehuttaa esille kriisejä joka puolella. Nousee perustuslaillinen kriisi, kriisi koko toimen laillisuudesta ja lopulta kansainvälinen kriisi, kun asia viedään oikeusoppineille ja kun kansainvälisen vaalien oikeellisuutta valvovat järjestöt nappaavat tästä kiinni.

Sanna Marin on päässyt nyt johtajana samalle viivalle kuin Valko-Venäjän presidentti Viktor Lukašenko, jonka järjestämien ja masinoimien vaalien laillisuutta on jouduttu tutkimaan.

Politiikan kevään kuuma peruna on se, että onko vaalin siirtäminen laillista ja miten kansainväliset vaalitarkkailijat suhtautuvat tähän farssiin.

Farssi tuhoaa tehokkaasti myös sen teflonin, joka on ympäröinyt pääministeriä. Kuherruskuukausi on päättymässä.

Dosentin kynästä -palsta on Helsingin yliopiston dosentti, perussuomalaisten varakansanedustaja ja median moniottelija Arto Luukkasen säännöllisen epäsäännollinen kolumnipalsta Espoon Uutisvirrassa.

Toimitus vastaanottaa ja julkaisee mielipidekirjoituksia ja poliittisia julkilausumia koko politiikan sateenkaaren alta erittäin mielellään. Toimituksemme sähköpostiosoite löytyy osoitteesta toimitus@espoonuutisvirta.fi.

Espooseen esitetään aitaamatonta koirametsää – teknisellä lautakunnalla ajatus paikasta

Espoon kaupungin teknisen lautakunnan päätettäväksi on tulossa 17.3.2021 valtuustoaloite, jolla ajetaan erityisen koirametsän perustamista Espooseen.

Koirametsän ajatuksena on toimia aitaamattomana alueena, missä koiria saisi ulkoiluttaa kytkemättömänä, selvitetään kaupunginvaltuutettu Juri Aaltosen (sd) vetämässä valtuustoaloitteessa. Aloitteella on laaja kannatus eri poliittisten ryhmien kesken – sen allekirjoitti Aaltosen lisäksi neljä sosiaalidemokraattia, kolme vihreää ja kokoomuslaista, kaksi vasemmistoliittolaista sekä yhdet valtuutetut kristillisdemokraateista, liberaalipuolueesta sekä sinisestä valtuustoryhmästä.

Espooseen suunniteltavaa koirametsää verrataan itäisessä Helsingissä sijaitsevaan Östersundomin koirametsään, mikä on 50-hehtaarinen aitaamaton alue, missä koiria saa ulkoiluttaa ilman hihnaa.

Kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska on päätösehdotuksessaan esittänyt valtuustolle asian selvittämistä. Hän toteaa koirametsäksi soveltuvien alueiden olevan hyvin hankalasti osoitettavissa Etelä-Espoon alueella.

— Pohjois-Espoossa metsäisten rakentamattomien alueiden osuus on huomattavasti suurempi, jolloin koirametsän sijoittuminen Pohjois-Espooseen saattaisi olla todennäköisempi vaihtoehto, kirjataan teknisen lautakunnan päätöksen esitöissä.

Lisäksi todetaan, että koirametsän pitäisi olla helposti saavutettavissa julkisilla joukkoliikennevälineillä. Tämä tarkoittanee sitä, että koirametsä suunniteltaneen jonkin suuremman pohjoisespoolaisen väylän varrelle. Tässä vaiheessa on vielä epäselvää, miten koirien turvallisuus voidaan varmistaa, ettei koirat eksy vahingossa isoille teille autojen joukkoon.

— Esititte esimerkkinä Helsingissä Östersundomissa sijaitsevan koirametsän. Alue rajautuu tiehen, puroon, sähkölinjaan ja niittyihin. Hyviä maamerkkejä käyttäjille ja helposti kartalta, tai infotaululta luettavissa, jotta tietää millä alueella pysytellä koiran kanssa, kun aitaa ei ole, todetaan teknisen lautakunnan esitöissä.

Espoon kaupunki ei ole ottanut kantaa koirametsästä vuosien 2018-2028 koira-aitaussuunnitelmassa, mutta suunnitelmaa ollaan päivittämässä noin puolessa välissä ohjelmakautta, eli vuonna 2023.

Dosentin kynästä: Rakkauspuhe suomalaiselle demokratialle

Esitän seuraavaksi vilpittömän rakkauspuheeni suomalaiselle demokratialle.

Ensiksi, paljastan tässä aluksi, että perussuomalaisilla ei ole yhtään poliittista vihollista.

Ei yhtään.

Me tarvitsemme kaikkia puolueita yhteistyöhön paremman Suomen puolesta. Kaikkia tarvitaan: niin demareita, kokkareita, ja jopa vihreitä vaikka heillä on joskus niin kummallisia ideoita. 

Meidän ainoa vihollisisemme on poliittinen apatia, joka ajaa ihmiset välinpitämättömyyteen ja masennukseen. Apatia vie uskon siltä, että kannattaa äänestää ja muuttaa maailmaa demokraattisin keinoin. Miksi sanon näin: siksi kun meidän puolueessamme sihisee vielä kansanvallan hiiva. Se tarkoittaa sitä, että demokratian hengen mukaisesti tarvitaan muitakin. 

Toiseksi ulotan rakkauttani tässä myös henkilökohtaisesti muihin puolueisiin. 

Totean se, että Dan Koivulaakso, Oula Silvennoinen, Emma Kari ovat kaikkine vihreine ja vassarikumppaneineen harmittomia hahmoja.  

Perustelen tätä kantaani.

Taistolaisuus toistuu sukupolvesta toiseen eri ilmiasuissa

Vihreiden ja vasemmistoliiton luokka- ja ympäristömeuhkaus on demokratian kannalta suhteellisen harmitonta. Kansalaisten enemmistö kykenee laittamaan heidät aina kuriin ja Herran nuhteeseen. Samoin näiden saarnaama ns. ”pahisviha” on vain osoitus nuorelle sukupolvelle ominaisesta halusta ärsyttää porvaria (épater les bourgeois).  

Oman pohdintani mukaan rodun, värin, sukupuolen, kielen, uskonnon, poliittisen tai muuhun mielipiteen ym. pohjalta tapahtuva ihmisten intersektionaalisen lokerointi ja siihen liittyvä aggression lietsonta on jonkinlainen myöhäinen puberteettitapahtuma. Se on tämän ajan taistolaisuutta – aika hoitaa tämän ongelman. En usko, että 10 vuoden päästä me edes ajattelemme näitä asioita.

Tämä öyhötys on käsittääkseni harmitonta kasvuprosessia eikä tämä post-moderni nuorisorälläkkä yleensä johda mihinkään. Näille ihmisille kelpaa mielihyvin mammona ja asema sekä turvallinen yhteiskunta auton ja kesämökin kanssa. Kunhan saa vain protestoida Twitterissä ja katsella elonkapinaa turvallisesti televisiossa.

Vielä kerran – harmitonta.  

Ilman väkivaltaa lähinnä viihdyttäviä poliittisia ilmiöitä

Tässä on pohjalla historian syvä opetus: mikäli ”aggressiopuolueen” takana ei ole silmitöntä väkivaltaa, ei heidän ideologiansakkaan leviä kovin laajalle. Se ei kestä arjen vakavia haasteita tai enemmistön terveen järjen vaatimuksia. Kansa sen hyväksyy osana herrasväen kasvamisprosessia. Rikkaiden perheiden lapsethan ne yleensä käyvät kuuminta luokkataistelua hyvistä asuntoalueista käsin ja iskit ajavat heidät mersuillaan miekkareihin.

Menneisyydestä voimme oppia, että viher-vasemmistolainen öyhötys, luokkavihaa tihkuva propaganda tai raivoisa päällehuutaminen ei ole koskaan selvinnyt järkevän enemmistön käsittelyssä. Vaaleissa heidät on aina arvioitu vähäisiksi ja nämä puolueet ovat lojuneet marginaalissa. Takiaisina kyllä mutta demokratian kannalta tarpeellisina äänekkäinä pikkupuolueina. 

Se, että heillä on nyt hitunen valtaa, johtuu siitä, että heidät on nostettu niskasta – kuin kissanpojat hallitukseen. Jonkinlaisiksi eläviksi ”torpeedoiksi”. Isompi ja vakavampi puolue tarvitsee tällaisia pikkupelureita ajamaan läpi epäsuosittuja ideologistisia älyttömyyksiä.

Kepu – tuttu silmänkääntäjä

Myös kepu on harmiton. Kepulaisten propagandaa kuunnellessa on vähän samanlainen olo kuin tivolin taikurinteltassa. Ensin maksat 2 euroa ja sitten sinua hämätään yksinkertaisilla jekuilla. Teltasta kömpiessä kuitenkin hekottelet kun tajuat tempun. Vanhasen vakuuttelut eduskunnassa tai Kurvisen ärinä bensanhinnan puolesta on siksi otettava yhtä vakavasti kuin taikatemput lastenjuhlassa. Suomalaiset ovat tottuneet tähän.

On kuitenkin poliittisia suuntia, jotka eivät ole niin suloisia ja harmittomia kuin nämä. Käsittelen nyt näitä isänmaalle paljon vaarallisimpia ilmiöitä.

Siirryn nyt rakkauspuheesta kriittiseen puheeseen.

Globalisti-muka-konservatiivit

Suomelle todella vaaralliset poliittiset voimat väijyvät muualla.  

Isänmaalle kaikkein pelottavin voima piilee globaalin ideologian puolesta taistelevissa hahmoissa, joiden konservatiivisuus on lähinnä vain iskusana. Heidän puoluekantansa voi vaihdella.

Käytän tässä heistä määritelmää: ”globalisti-muka-konservatiivit”

Tämän henkisesti eksyksissä olevan ja omasta itsestä vierautuneen olemassaolon ajattelun lähtökohtana on ääretön narsismi, joka näkee oman itsen koko maailmankaikkeuden napana. Perhe, suku, kansakunta ovat näille ihmisille instrumentteja ja välineitä oman nautinnon saamiseksi.

Hyvänä esimerkkinä tästä on nuoren 19-vuotiaan, sittemmin Kiinan kommunistipuolueen johtajaksi nousseen Mao Tše Tungin ajatukset, kun hän kirjoitti kommentteja saksalaisen filosofin Friedrich Paulsenin teokseen ”System der Ethik”.

Maon mukaan ”…moraalisuutta ei tarvitse määritellä suhteessa toisiin…minunkaltaiseni ihmiset haluavat tyydyttää omat toiveemme kokonaan ja niin tehdessämme meidän moraalikoodimme ovat automaattisesti kaikkein korkeimmat. Tietenkin maailmassa on ihmisiä ja esineitä, mutta ne ovat siellä vain minua varten…”. Maon mukaan suuret sankarit olivat vapaita tyydyttämään itseään. ”…heidän valtavan voimakas minänsä pyyhkäisee tieltään kaiken heidän luonteeseensa kuulumattoman, kuten rajoitukset ja hillinnän…

Näille nano-komissaareille ja ihqu-syyttäjille ei tarvita Brysselistä tulevia ukaaseja tai tarkkoja määräyksiä. He toimivat virkamiehinä ja poliitikkoina omalakisesti ja itsenäisesti demokratiaa, kansallisia valtioita ja niiden rakenteita vastaan – niitä halveksuen.

Päinvastoin kuin esimerkiksi Helsingin pormestarikisaan ilmoittautuneet kokoomuksen Juhana Vartiainen tai ”melkein-hyvä-Kokoomuksen” Keijo Kaarisade, nämä eivät halua toimia reilusti politiikan ytimessä vaan päätöksenteon renkeinä – taustalla ja kulisseissa. Siellä ei tarvita selittää asioita kansalaisille tai antaa lausuntoja medialle. Jostain syystä he välttelevät julkisuutta kuin vampyyrit auringonpaistetta. Demokratian perussanoma enemmistön vallasta on näille kauhistus.  

Matematiikka, luvut ja faktat ovat toissijaisia – ”kokonaisnäkemyksen” edessä

Globalisti-muka-konservatiiville esimerkiksi huhtikuun vaalien siirto ei siksi ollut perustuslaillinen ongelma. Heille mikään asia ei ole periaatteellinen. Kun ei ole periaatteita, ei niitä vastaan voi rikkoa. Demokratiaa ei vahingoitettu, kun sitä ei arvosteta.  

Jos otetaan uudelleen esimerkiksi tämä vaalien siirto, niin tähän ”globalistiseen-muka-konservatiivisuuteen” sopii hyvin ajatus siitä, että ”vaalien siirtäminen on raskas epäonnistuminen oikeusministeriöltä ja hallitukselta” – kaikki kuitenkin käy.

Heille käy kaikki – ja siksi he ovat niin vaarallisia.

Faktat, matematiikka, luvut, demokratia tai enemmistön valta on näille tahoille täysin yhdentekevää. Mukaillakseni ranskalaista valtiomiestä ja filosofia Louis Gabriel Ambroise de Bonald’ia; tässä ajattelussa ”totuuden kriteerio ei ole yksityisen järjessä vaan vuosisatojen ajan kerätyssä kokemuksessa” – kokonaisjärjessä.

Näin esimerkiksi THL:n ”akuankka-mallinnukset” koronan leviämisestä eivät olleet syy vaalien lykkäämisestä vaan päätökseen tultiin ”kokonaisarvion” kautta.

Selkosuomeksi: salaperäisen kokonaisarvion taustalla on halu pelastaa eräs poliittinen puolue, joka on nyt poliittisen romahduksen edessä.

Mikäli sitä ei pelasteta hinnalla millä hyvänsä, on edessä vallan menetys.

Yksinkertaista. Aivan sama juttu kuin Myanmarissa.

Ehdokkaan kynä: Asukkaat mukaan kaavoituksen suunnitteluun!

Kaavoitus aiheuttaa usein paljon närää. Olisi löydettävä suoran demokratian väline, jonka tarkoituksena olisi lisätä asukkaiden osallisuutta kaupungin päätöksenteossa. Voisiko osallistuva budjetointi olla tällainen muoto? Se on jo tietyin osin käytössä Espoossa. Toimijoina voivat olla esimerkiksi asuinalueilla toimivat järjestöt ja yhdistykset yksityishenkilöiden lisäksi.

Osallistuvan budjetoinnin kautta saadaan useita näkökulmia kuuluviin. Näen myös, että tämäntyyppinen keskusteleva demokratia murtaa hyväveli-järjestöä, joka ainakin menneinä aikoina istui jämäkästi kaavoituksen ytimessä.

MAL-sopimus on pääkaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen sopimus, jossa esimerkiksi Espoo sen vastapainoksi, että saa rahoitusta metroa varten, on sitoutunut kaavoittamaan tietyn kerrosneliömetrimäärän. Raideasemien välittömään läheisyyteen tiivistyykin korkeita kerrostaloja. Tornitalojen rakentaminen ei silti ole välttämätön luonnonlaki, elleivät asukkaat niitä halua. 

Pientalotonteista on kova kysyntä. Niitä pitäisi pystyä kaavoittamaan nykyistä enemmän, maa-alaa Espoossa riittää. Espoo menettää hyviä veronmaksajia ympäryskuntiin, esimerkiksi Kirkkonummelle, muun muassa liian tiheän kaavoituksen takia. Kaavoituksella voidaan jonkin verran vaikuttaa siihen, keitä täältä muuttaa pois ja keitä taas tulee.

Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen mukaan keskimäärin joka viidennestä asemakaavamuutoksesta valitetaan. Nykyisin kaavoituksessa usein asukkaiden valitukset lähtevät hallinto-oikeuteen vasta valtuustokäsittelyn jälkeen. Jos asukkaat varhaisemman tiedottamisen ja yhteistoiminnan keinoin pääsisivät kertomaan mielipiteensä jo virkamiesten suunnitteluvaiheessa, siis ennen kuin asia esitetään lautakunnille, valitukset hallinto-oikeuteen vähenisivät. 

Asukkaiden omaehtoinen toiminta ei lisää kunnan tehtäviä pitkällä aikavälillä, vaan haastaa ja muuttaa niitä. Aluksi muutos suoraan demokratiaan lisää virkamiesten tehtäviä, mutta vaikuttavuus alkaa vähitellen. Lisäksi valituksia hallinto-oikeuteen tulisi vähemmän. Tämä olisi hyvä asia, koska valitusten käsittely maksaa. Asukkaiden vaikuttamisesta muodostuisi luonnollinen toimintatapa, eikä siitä pitkällä aikavälillä tulisi lisää kustannuksia. Asukkaat olisivat myös aikaisempaa tyytyväisempiä ja päätöksenteosta tulisi entistä läpinäkyvämpää ja avointa.

Asukkaita ei tule vain kuunnella, vaan heidän aloitteensa on oltava osa päätöksentekoa. Vuoropuhelun kanavat ja rakenteet on pidettävä kunnossa. Asukkaitahan varten Espoo on olemassa.

Eija Pirinen
Kuntavaaliehdokas, Perussuomalaiset
eija.pirinen@kolumbus.fi

Ehdokkaan Kynä -palsta on avoin kaikille espoolaisille kuntavaaliehdokkaille, väristä ja puolueesta riippumatta. Ne eivät edusta Espoon Uutisvirran linjaa millään tasolla, vaan jokaisesta tekstistä vastaa ehdokas itse.

Kuntavaaliehdokas, jos haluat oman kirjoituksesi Ehdokkaan Kynä -palstalle, laita tekstisi sähköpostilla osoitteeseen toimitus@espoonuutisvirta.fi! Pidätämme oikeuden pätkiä pidempiä kirjoituksia – ohjemittana on noin 2 000 merkkiä.