PUHEENJOHTAJATENTTI: Vasemmistoliiton Espoon valtuustojohtaja Kari Uotila piinapenkissä

Kuntavaalit lähestyvät ja siksi Espoon Uutisvirta lähestyi sähköpostitse jokaista espoolaisen valtuustoryhmän puheenjohtajaa kuuden vaalikysymyksen sarjalla. Nyt puheenjohtajatenttiin asettuu Vasemmistoliiton Espoon valtuustoryhmän puheenjohtaja Kari Uotila.

Vasemmistoliiton Espoon valtuustoryhmän puheenjohtaja Kari Uotila.
Kuva: Kari Uotila

Uutisvirta: Espoon seuraava valtuusto joutuu taklaamaan valtavaa velkavuorta. Mikä on Teidän mielestänne johtanut Espoon velkakriisin partaalle?

Kari Uotila: Espoo on kilpaillut matalimman veroprosentin tittelistä, eikä palvelujen laadusta ja velkaantumisen hillinnästä. Oman sähkölaitoksen myynti oli virhe. Kaupungit, jotka ovat pitäneet energialaitokset, saavat niistä vuosittain kymmenien miljoonien tuottoja.

Sen lisäksi on siirrytty omista toimintatiloista yksityisten tiloihin. Nyt ulkomaisten kiinteistösijoittajien omistamat kauppakeskukset kiskovat huippuvuokria kaupungin tiloista ja päiväkoti- koulu- ja hoivakiinteistöjen omistajarahastot saavat lähes 10 prosentin vuosituottoja pitkillä vuokrasopimuksilla.

UV: Vuonna 2020, Espoon kunnallisveroäyri oli 18%. Lähimmistä naapureistamme ainoastaan Helsingissä ja Kauniaisissa maksetaan samankokoista veroäyriä. Miten Te lähtisitte taklaamaan tätä velkakriisiä? Leikkaukset vai veronkorotukset edellä?

KU: Leikkaukset varhaiskasvatukseen, opetukseen, sosiaali- ja terveyspalveluihin ja vanhuspalveluihin johtavat velkaongelman pahenemiseen.

Siis kohtuullisia veronkorotuksia, palveluitten leikkaamisen sijaan. Tuottavuutta on parannettava digitaalisuutta hyödyntämällä ja johtamiskulttuuria parantamalla. Investoinnit tärkeysjärjestykseen. Finnoon tekosaaresta ja venesataman muuttamisesta rakennuskohteeksi on luovuttava. Parempia alueita on Rantaradan ja ”Tunnin juna” hankkeiden piirissä. Finnoon ko. hankkeet ovat iso riski talouden, ja meriluonnon kannalta.

UV: Velkaisuuden ohella, mikä Teidän mielestänne on Espoon suurin ongelma tällä hetkellä ja miten sitä pitäisi lähteä ratkomaan?

KU: Espoon suurin ongelma on eriarvoisuuden lisääntyminen. Alueiden ja koulujen eriytyminen hyviin ja huonoihin ja alueiden palveluiden eriarvoistuminen on estettävä. Mikäli kasvava osa espoolaisista alkaa kokemaan osattomuutta ja tunnetta siitä, ettei ole toivottu ja arvostettu asukas, ollaan vaarallisessa kehityksessä. Jos valtuuston enemmistö kantaa enemmän huolta hyvätuloisten lompakon paksuudesta, kuin riittävistä peruspalveluista, on uhkana suuren joukon passivoituminen ja syrjäytyminen.

UV: Vuoden 2018 väestöennusteen mukaan, Espoon kaupunki uskoo kaupungin väkiluvun kasvavan 10 prosentilla seuraavan 10 vuoden aikana. Onko Espoon väestönkasvu hallinnassa vai pitäisikö Espoon lähteä vetämään käsijarrusta kasvunsa suhteen?

KU: Demokratiaan ei kuulu kansalaisten asuinpaikan ja muuttomahdollisuuksien rajoittaminen. Ihmisillä pitää olla mahdollisuus valita asuinpaikkansa. Lapsillamme pitää olla mahdollisuus asettua asumaan synnyinkaupunkiinsa ja Espoon ulkopuolelta tulevilla on oltava oikeus tulla tasavertaisiksi espoolaisiksi.

Yritykset ja kaupunki tarvitsevat työvoimaa ja riittävä väestönkasvu on myös yritysmaailman ja kaupungin etu. Riittävä asuntorakentaminen ja kohtuuhintainen vuokra-asuntotuotanto on turvattava, jottei asumiskustannukset ole este työvoiman saatavuudelle.

UV: Korona ja siihen liittyvät rajoitukset puhututtavat edelleen, taudin kanssa on nyt eletty lähes 11 kuukautta. Miten koette nykyiset rajoitustoimet – ovatko ne oikein mitoitettuja? Mistä rajoituksista pitäisi mielestänne tiukentaa tai mistä rajoituksista pitäisi luopua

KU: Maan hallituksen, pääkaupunkiseudun ja Espoon koronan torjuntatoimet ovat pääsääntöisesti olleet oikeita ja oikein mitoitettuja. Tärkeintä on haavoittuvimmassa asemassa olevien auttaminen. Lapset ja nuoret ovat kärsineet etäopetuksen puutteesta. Rokotusten lisääntyessä on mahdollisimman pian pyrittävä normaaliin tilanteeseen. Lapset ja nuoret tarvitsevat nyt erityistukea ja koulupsykologien ja kuraattorien määrää on lisättävä. Myös vanhusten ja omaisten tapaamismahdollisuuksia on lisättävä rokotusten edetessä. On huolehdittava henkilöstön jaksamisesta.

UV: Pizza lienee jokaisen espoolaisenkin top-10 -lempiruokien joukossa. Siksi haluamme tietää – Mitä Te otatte pizzanne päälle? Ja kuuluuko ananas pizzaan?

KU: Syön harvoin pizzaa. Kun se päivä on valitsen jonkun tukevan, kuten salamipizzan. Ananas sopii mainiosti monen pizzan lisukkeeksi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: