Nooran koronatartunta heitti koko perheen kuukauden ketjutettuun eristyskurimukseen: ”Jos pystyimme elämään tämän läpi, niin selviämme varmasti mistä tahansa”

Neljän lapsen äiti ja lastentarhanopettaja Noora Savolainen sanoo, ettei koronarajoituksia pitäisi ainakaan tiukentaa nykyisestä.

— Hallituksen pitäisi alkaa suunnittelemaan sitä, miten korona-arjesta päästään siirtymään takaisin normaaliin elämään, hän sanoo.

Korona iski Savolaisten perheeseen todella karulla tavalla. Ensin perheen toisiksi nuorin lapsi oli ripuloinut pidemmän aikaa, mutta ensimmäinen tartunta todettiin lopulta Nooralla itsellään.

— Minulla oli ollut viisi päivää putkeen päänsärkyä ja niskakipuja. Oletin vain nukkuneeni huonosti, Noora kertoo.

Eristykseen

Elettiin vielä huhtikuuta 2020, jolloin testeihin oli hyvin hankala päästä. Lopulta pakottava tunne sydämen päällä pelästytti Nooran lääkärin siihen pisteeseen, että koronatestiin pääsi ja positiivinen tulos sieltä tuli.

Noora Savolainen työskentelee lastentarhaopettajana.
Kuva: Lauri Pajunen

Siitä alkoi Savolaisten taloudessa lopulta kuukauden kestänyt eristysrumba, minkä aikana tutut seinät alkoivat tuntua vankilalta. Tauti jylläsi perheessä pari viikkoa, jonka jälkeen lääkärit vielä pakottivat perheen pysyttelemään sisätiloissa kaksi viikkoa ylimääräistä.

Nooran mukaan hänen lääkärinsä oli sanonut, että paras tapa olisi ollut eristäytyä kokonaan lapsista kahdeksi viikoksi. Noora piti ohjetta täysin absurdina.

— Enhän minä neljän lapsen äitinä olisi voinut vain eristäytyä lapsistani taudin ajaksi, Noora tuhahtaa.

Mainokset

Tylsyyttä vastaan kotileirillä

Ketjutetun karanteenin haasteellisimmaksi osuudeksi tuli tekemisen puute.

— Silloin piti keksiä kaikkea hullua. Esimerkiksi keksimme perustaa leirin olohuoneeseen koko perheelle. Heitimme patjat olohuoneeseen ja nukuimme siellä, Noora kertoo. Lisäksi perheen aktiviteetteihin kuului ympärivuorokautiset ”leffaillat” ja pitkät saunasessiot.

Savolaiset kokeilivat kotieristyksen aikana myös annoslaatikoita, joista tullutta ruokaa lapsetkin nauttivat.

— Niin, varmasti se oli hyvää. Itse en tiedä, maku- ja hajuaistit kun meni kolmeksi kuukaudeksi, Nooran aviomies Jesse kertoo.

Neljän lapsen kanssa neljän viikon kotieristys neljän seinän sisällä meinasi ajaa pariskunnan hulluksi.

— Kun sitä sanotaan, että lapset juoksevat seinillä, niin me meinasimme jo kiipeillä katossa, Noora nauraa.

— Mutta toisaalta tästä opimme sen, että jos pystyimme elämään tämän läpi, niin selviämme varmasti mistä tahansa.

Savolaiset taistelivat tylsyyttä vastaan muun muassa leffailloin ja olohuoneleireilemällä.
Kuva: Lauri Pajunen

Tartuntojen lähde mysteeri

Noora ei tiedä, mistä oman tartuntansa sai. Ainoat mahdolliset paikat hänen mukaansa ovat olleet joko linja-autossa tai lähikaupassa, missä hän molemmissa näki yhden henkilön muutaman metrin päässä yskimässä.

Nykyisiä rajoituksia hän pitää kuitenkin aavistuksen liioiteltuina.

Noora uskoo, että korkeat tartuntaluvut tällä hetkellä johtuvat lähinnä testauksen tehokkuudesta ja moni tartunnan saaneista voikin olla täysin oireeton.

— Keväällähän testeihin ei meinannut päästä millään. Nykyään tuntuu riittävän, että varvas on kipeänä, niin jo ollaan työntämässä testitikkua nenään, Noora sanoo.

Hän uskoo myös, että lääkärit keskittyvät liiaksi koronanmetsästykseen. Savolaisen perheen vanhempi poika oli kärsinyt pitkään kipeästä kurkusta, mutta lääkäri oli sivuuttanut angiinaoireet, kun koronatestissä ei ollut näkynyt mitään.

— Lopulta kaksivuotistarkastuksessa lääkäri tajusi, että täältä kurkustahan löytyy vanhoja peitteitä. Kuka tietää, kauanko lapsi oli kärsinyt angiinasta tai vastaavasta, Noora sanoo.

Mainokset

Kuin spitaalista

Karanteenin päätyttyä Savolaisten perheessä palattiin arkeen – taloudellinen tilanne ei mahdollistanut muuta. Pitkän eristyksen jälkeen perhettä kuitenkin kohdeltiin kuin spitaalisia, Noora kertoo.

— Esimerkiksi päiväkodin johto yritti viimeiseen asti ehdottaa jotain puolipäiväratkaisuja, mutta lopulta sielläkin ymmärrettiin yskä, kun pyysin samalla puolen päivän palkkaa, Jesse sanoo.

Noora tietää työstään, ettei kyseessä voinut olla ainakaan resurssien puute. Lastentarhaopettaja kertoo, kuinka keväällä hänetkin pyydettiin karanteenin jälkeen töihin, vaikkei hänen ryhmässä ollutkaan kuin kaksi lasta paikalla.

Jos pariskunta selviää kuukauden kotieristyksestä neljän pienen lapsen kanssa järjissään,niin pariskunta selviää mistä vain.
Kuva: Lauri Pajunen

— Kaikkia käsiä tarvittiin, vaikka minua katsottiin pitkään kuin spitaalista, Noora kertoo.

Noora uskoo, että päiväkodin johdolla oli pelko siitä, että tauti lähtisi leviämään päiväkodin sisällä.

Jesselle taloudellinen isku oli kovempi. Provisiopalkalla töitä tekevä kirvesmies ei päässyt lähellekään samaa tulotasoa sairaspäivärahoilla.

— Eikä tuon miehenkään ruokkiminen ole ilmaista, Noora nauraa.

Eniten huolettaa vanhemmat

Jos tauti tekisi toisen visiitin Savolaisten talouteen, ottaisi perhe tiedon vastaan levollisesti. He tiedostavat, että tauti voi olla erittäin ikävä, mutta nuorina ja perusterveinä ihmisinä heillä on erittäin korkea todennäköisyys selvitä taudista. Sen lisäksi he nyt tietävät, mitä taudin kanssa eläminen oikeasti on.

Vanhemmat sukulaiset huolettavat enemmän, koska heille tauti voi olla huomattavasti vaarallisempi.

— Siinä pitäisi miettiä kaksi viikkoa taaksepäin jokaista visiittiä ja miettiä, jos hekin saisivat tartunnan meiltä, Noora sanoo.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: