Analyysi: Espoo suurimpien häviäjien joukossa sote-uudistuksen rulettipöydässä

Sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvät palvelut ovat kunnan toiminnan keskiössä. Sote-uudistuksessa Espoon taloudellinen itsehallinto sosiaali- ja terveyspalveluista liukuu uuden hallintoportaan vastuulle. Karkaavatko rahat ja valta Espoosta? Hallintohimmeli monimutkaistuu ja byrokratia paisuu. Eikä lääkäriin pääse yhtään entistä nopeammin. 

Sotesopan ydinluu

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta eli sote-uudistusta on valmisteltu vuosikausia. Hallitukselta tullut 1600-sivuinen lakipaketti jätettiin eduskunnalle viime vuoden lopussa, kertoo HS. Sote-eeppos tietää värikästä puhetta ja kritiikkiä lähikuukausina. On selvää, että helppoa yksimielisyyttä ei saavuteta tälläkään kertaa. 

Väestö ikääntyy kovaa vauhtia, jolloin palveluntarve lisääntyy. Nykyiselläänkin hoivan tasossa on parantamisen varaa. Huoltosuhde heikkenee, ihmiset ovat monisairaita ja taloustilanne vaikea – siinäpä sotesopan ydinluuta. Paljolti julkisuudessa keskustellaan terveydenhuollosta, mutta sote-uudistukseen sisältyy myös sosiaalihuolto ja pelastustoimi, professori Anneli Pohjola muistutti Ylen haastattelussa.

Uudistus kattaa kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut..
Kuva: Lauri Pajunen

Sote-uudistukselle on asetettu tavoitteiksi esimerkiksi kalliin erikoissairaanhoidon hillitseminen ja potilaiden hoitaminen jo perusterveydenhuollon puolella ennaltaehkäisevästi niin, etteivät he edes tarvitsisi niin paljoa erikoissairaanhoitoa. Palvelut tullaan hiomaan saumattomiksi hoitojärjestelmiksi. Kaikille tarvitseville hoito saadaan oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti asuinpaikasta riippumatta. Palvelut tulevat olemaan pääosin julkisia, joita yksityinen ja kolmas sektori täydentävät.

Esityksen mukaan sote-hallinto järjestetään kolmella tasolla: valtio, hyvinvointialue ja kunta. Suomi jaetaan 21 hallinnolliseen hyvinvointialueeseen. Espoo kuuluu Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueeseen. Uudellemaalle tulee neljä hyvinvointialuetta Helsingin erillisratkaisun lisäksi.

MustReadin mukaan, Uudenmaan hyvinvointialueet muodostavat yhtymän, joka johtaa nykyistä Helsingin Uudenmaan sairaanhoitopiiriä eli HUS:ia. Uudistus on sekä rakenteellinen että toiminnallinen. Sote-palvelut pitäisi saada suurten toimijoiden vastuulle. Haetaan niitä kuuluisia isompia hartioita.

Kunnat valtionosuusjärjestelmän armoilla

Kunnat tuottavat päivittäin käyttämämme tärkeimmät palvelut. 

Jokainen kunta saa valtionosuusjärjestelmästä tukea tietyin perustein, jotka on listattu valtiovarainministeriön julkaisuissa.

Valtio lisää tai vähentää kunnan käyttömenoja sen mukaan, miten tietyn kunnan laskennalliset verotulot poikkeavat koko maan vastaavasta laskennallisesta verotulosta.  Koronavuonna valtio sijoitti kolme miljardia ylimääräistä kuntien talouteen, kertoo Ilta-Sanomat.

Yle tiesi kertoa, että Espoo saa valtionosuuksista toisiksi pienimmän summan, koska Espoon suhteelliset verotulot ovat suuret.

Yksinkertaistaen: rikkailta otetaan ja köyhille annetaan.

Valtionosuusjärjestelmä on Espoon kannalta kestämätön.

Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Helsingin Sanomien haastattelussa, 29.10.2020

Se, kuinka paljon Espoo käyttää nyt sote-palveluihin, tulee Helsingin Sanomien laskelman mukaan vähenemään sadalla eurolla asukasta kohden, kun siirrytään uuteen sote-järjestelmään. Näin ollen palvelut on jatkossa saatava aikaan vähemmällä rahalla.

Miten hyvinvointialueen hallinto pystyy vastaamaan paikallisiin sote-tarpeisiin?
Kuva: Lauri Pajunen

Kuntalaisilla on oikeus lainmukaisiin palveluihin. Valtionosuusjärjestelmän tarkoituksena  on taata kaikille suomalaisille ”riittävät peruspalvelut”. Mikä on riittävästi? Tuleeko palveluita olemaan yhtä paljon kuin nyt?

Valtiovarainministeriön verkkosivuilta voi lukea yksityiskohdista.

— Jos kunta pystyy järjestämään valtionosuustehtävänsä alemmilla kustannuksilla kuin järjestelmän laskennalliset kustannukset ovat, niin kunta saa pitää hyödyn itsellään, lukee valtiovarainministeriön julkaisussa.

Järjestelmä siis käytännössä kannustaa kuntaa järjestämään palvelut polkuhintaan. Sille oli syynsä, miksi vanha kansa muistutti, ettei köyhän kannattaisi ostaa halpaa.

”Kriisikunnan elementit”

Espoon valtuuston talousarviokokouksessa 3.12.2020 kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä (kok) kertoi, että sote-uudistuksessa espoolaiset menettävät verorahoja yli sata miljoonaa muualle Suomeen vuositasolla. 

Jukka Mäkelä pitää valtionosuusjärjestelmää Espoon kannalta kestämättömänä.
Kuva: Espoon kaupunki

Samaan aikaan maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksessa Espoolta edellytetään investointeja kasvavan kaupungin infrastruktuurin rakentamiseen. Nämä kaksi tekijää ovat ristiriidassa keskenään. 

— Valtionosuusjärjestelmä on Espoon kannalta kestämätön, Mäkelä sanoi HS:lle. Mäkelä totesi myös, että Espoossa on kasassa kriisikunnan elementit. Siksi Espoon talouden ongelmakohtia on ratkottava yhdessä valtakunnallisen päätöksenteon kanssa.

Tämä on kovaa puhetta. Valtio vie, valtio antaa. Mutta se, mitä valtio antaa, ei riitä.

Suomen velkaisin kunta

Espoon nykyisellä taloudellisella tilanteella on suora yhteys siihen, millä tavalla me espoolaiset selviämme sote-uudistuksen jälkeen palvelutarjonnasta ja tulevista investoinneista. Etenkin jo tehdyt suuret investoinnit ovat saaneet Espoosta velkaisen. Verotulot eivät kuitenkaan ole kasvaneet suunnitelmien mukaan, kertoo HS.

Helsingin Uutisten mukaan Espoo on Suomen velkaisin kunta. HS:n mukaan Espoolla on noin neljä miljardia velkaa. Ensi vuonna Espoo ottanee velkaa 230 miljoonaa euroa. Velkamäärä nousee yhä uusiin ennätyslukemiin.

Velkaantuminen heikentää Espoon tulevaa investointikykyä.

Jo otetut velat jäävät Espoon huoleksi, vaikka sote-rahoitus siirtyy Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle valtion kautta. Espoon taloudellinen tilanne on erittäin huolestuttava, eikä sote-uudistus tule auttamaan ollenkaan tähän jo epätasapainossa olevaan tilanteeseen. 

Soteuudistuspaketin mukaan valtioneuvosto voi myöntää hyvinvointialueelle valtuuden ottaa velkaa.

Saamme taas uuden tahon, jonne olla velkaa. 

Verot, verot ja verot

Suomen kunnat poikkeavat monella tapaa toisistaan. Myös kunnallisveroprosentit vaihtelevat eri kunnissa. Eroa matalimman ja korkeimman välillä voi olla kuusikin prosenttia. Sote-uudistus ei muuta tätä. 

Veronmaksajien keskusliiton tilaston mukaan, Espoon verokertymä on hyvä, Suomen parhaiden joukossa. Kunnat saavat verokertymänsä kunnallisverosta, yhteisöverosta ja kiinteistöverosta. 

Sote-uudistuksen mukaan valtio leikkaa mekaanisesti kunnan veroprosentista 13,26 prosenttiyksikköä. Nämä verotulot  siirretään hyvinvointialueen hallinnoitavaksi. 

Hyvinvointialue tulee viemään valtaosan Espoon verokertymästä.
Kuva: Lauri Pajunen

Espoon veroprosentti on 18. Kun hyvinvointialueen sote-siivu otetaan pois, Espoon kaupungille jää 4,74 prosenttia. Näistä verovaroista jää hoidettavaksi kaikki muut lakisääteiset velvoitteet kuten koulu- ja sivistystoimi, varhaiskasvatus, kulttuuri, kaavoitus, rakentaminen, liikenne, katujen kunnossapito ja elinkeinotoiminnan edistäminen. Näin kuntaveroaste vaikuttaa suoraan kunnan jäljelle jäävien muiden lakisääteisten tehtävien hoitamiseen.

Näin ollen kunnan on hyödytöntä pelata alhaisella veroprosentilla suurempien valtionosuuksien toivossa. Kunnan veroprosentilla ei voi heilauttaa valtionosuuden määrää, paitsi ehkä hieman laskennallisten verotulojen keskiarvon muuttumisen kautta. Sote-uudistuksen valtionosuuksien määrittämisessä otetaan huomioon monia tarve- ja painokertoimia kuten sosioekonomisia tekijöitä, esimerkiksi kuntalaisten ikä, sairastavuus tai vaikkapa kielikysymykset. 

Byrokratian riemuvoitto

Kunnilla on tällä hetkellä varsin suuri vapaus tehdä erilaisia ratkaisuja sote-palveluiden järjestämiseksi. Sote-uudistus tekee Espoon riippuvaiseksi valtionosuusjärjestelmästä aivan eri tavalla kuin aikaisemmin. Yleensä raha ja valta seuraavat toisiaan, joten myös päätösvalta sote-kysymyksissä siirtyy kauemmas Espoon kaupungilta uudelle hallintoportaalle Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle. Otaksuttavasti palvelujen maksajalta tulee myös ohjeistusta, millä tavoin Espoon kaupungin olisi sote-palvelunsa toteutettava. Espoon itsemääräämisoikeus sote-asioista siirtyy itsehallinnolliselle hyvinvointialueen portaalle.

Uusi hallintohimmeli kuulostaa monimutkaiselta ja byrokratian riemuvoitolta. Tämä ei voi tarkoittaa kustannusten säästöä. Suurempi ja kauempana oleva hallinnollinen yksikkö ei pysty ottamaan huomioon paikallista päätöksentekoa tai näkemään lähipalvelujen tarpeita. 

Juvonen-Arja-web-v7378-1129.JPG
Sote-uudistuksessa järjestökenttä uhkaa jäädä huutolaislapsen asemaan, pelkää Arja Juvonen
Kuva: Eduskunta

Espoon Uutisvirta haastatteli kansanedustaja Arja Juvosta (ps). Hän nostaa esiin eräänä huolenaiheena järjestöt, jotka jo nyt ovat pulassa koronan takia. Järjestöt eivät saa avustuksia ja niiden taistelu eloonjäämisestä alkaa sote-uudistuksen myötä. On paljon järjestöjä, jotka auttavat vapaaehtoisvoimin vanhuksia ja sairaita. Järjestöjen ahdinko osuu vielä julkisen sektorin omaan nilkkaan. Kolmannen sektorin toiminnan edellytykset pitää turvata voimaantulevassa sote-uudistuksessa. 

Kasvavalla Espoolla on monenlaisia soteen liittyviä erityistarpeita. Eräs näistä on demografinen muutos. Espoon väkiluku kasvaa pitkälti vieraskielisistä, jotka tarvitsevat paljon palveluita, jopa sellaisia, jotka eivät ennestään ole kuuluneet kaupungin palvelutarjontaan.

Pelkona on, ettei valtionosuusjärjestelmä tule korvaamaan riittävästi espoolaisiin kohdistuvia kustannuksia. Jos rahat eivät riitä, palveluja pitää supistaa tai ottaa lisää velkaa. Se kuulostaa hirveältä lopputulemalta uudistuksesta, jonka piti parantaa palveluiden järjestämistä ja saamista. 

Suurimmat kaupungit sote-uudistuksen suurimpia häviäjiä

Kaupungeissa syntyy suurin osa Suomen talouskasvusta, sanotaan Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden 2018 julkaisussa.

Espoon näkökulma sote-uudistuksen toteuttamissa on otettava huomioon parhaalla mahdollisella tavalla. Hallituksen ajama nykyinenkään sote-uudistus ei vaikuta vielä valmiilta. Isot kaupungit kuten Espoo ovat siinä häviäjiä. Olemmeko espoolaiset valmiita tähän? Onneksi eduskunnan työ on vasta edessä. Sote-uudistuksesta ei näin ollen ole vielä tehty päätöstä. 

Kansanedustaja Arja Juvonen lähtee siitä, että lääkäriin on päästävä ja lähellä oleva perustason hoito on laitettava kuntoon. Suurimmaksi kysymykseksi jää, että riittävätkö rahat sote-uudistuksen voimaantulon jälkeen. Väestö ikääntyy ja tarvitsee entistä enemmän palveluja. Tärkeää on kuitenkin, että ihmiset saavat heille kuuluvan hoidon ja palvelun.

Palveluja tarvitsevien ihmisten pitää olla sote-uudistuksen keskiössä. Järjestelmän uudistus ei saa olla itseisarvo. Korjataan ensisijaisesti se, mikä ei toimi.

Espoon on oltava vahvassa vuorovaikutuksessa valtiovallan kanssa, jotta Espoon olosuhteisiin ja niiden muutoksiin pystytään reagoimaan. Rahoituksen on turvattava hyvien ja toimivien palvelujen järjestäminen pitkäjänteisesti. Espoolaisilla on laillinen oikeus tähän. 

Eija Pirinen
eija.pirinen@kolumbus.fi

2 vastausta artikkeliin “Analyysi: Espoo suurimpien häviäjien joukossa sote-uudistuksen rulettipöydässä

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: